Tammikuun parhaat

 Kokeilenpa tehdä huvikseen tän kuukausittaisen puhelinkuvista koostuvan postauksen vähän eri muodossa kuin ennen. Tällä kertaa pyrin karsimaan kuvia ihan rankalla kädellä, ja valkkaamaan vaan semmosia itelle päällimmäisenä mieleen jääneitä juttuja tammikuun ajalta.

Sampan alkukuun sairastelua ei voi kyllä sanoa mikskään kuun parhaaksi jutuksi, mutta mieleen se on jäänyt. Huoli toisesta oli ekan kuumetaudin kohdalla kova. Tässä kuvassa onneks tauti alkaa olla jo taittumassa ja jäljellä oli enää vauvarokolle ominaiset näpyt. // Tammikuun saapuessa loppui myös Juhan viikonloppuiset metsällä käynnit ja nää tämmöset yhteiset viikonloppuaamujen köllöttelyhetket on ehdottomasti paras tapa aloittaa päivä. ♥

 Ulkoilu eri kulkuvälineillä ja eri kokoonpanoilla kelin salliessa. ♥

 Alkukuun kahvihetket oli erityisen herkullisia, kun kaapista sai kaivaa jouluna sinne ilmestyneitä herkkuja esiin. Nyt on kaikki jo syöty ja oon jostain syystä hahmotellut mielessäni "herkutonta helmikuuta", mutta katotaan nyt.

 Tän yhden pitkän lenkin sääolosuhteet oli aivan täydelliset. ♥ Juha päästi miut lenkkeilemään koirien kaa ihan kolmistaan.

Miun miesten kanssa päiväkahvilla ihmisten ilmoilla ♥

 Ehdottomasti tän kuukauden kirja(sarja)suositus on (edelleen) Elena Ferranten Napoli-sarja. Kuinka koukuttavaa ja kuvailevaa voi kerronta olla! Luulen jopa että itelle tälleen äänikirjana uppos paremmin kuin jos oisin ruvennu neljää suhteellisen kookasta kirjaa läpi kahlaamaan. // Suklaaraffeleita! Noita täytyy ostaa kyllä ehkä täks viikonlopuks lisää, tykkäsin tosi paljon. Pussi tuntui vaan vähän liian pieneltä... :-D

 Valmistautuminen kevään koitoksiin (harkkoihin siis) on ihan ok mallilla. Vielä pitää vähän kiristää tulevassa kuussa tahtia.

Miun "kotikoti" tuon valtavan lumimäärän ympäröimänä. ♥ // Tädin 21 v. iltamat oli kyllä oikein hauskat ja lämminhenkiset; saunomista, lettuja ja tiukka Trivial Pursuit-skaba.

Tuo lanka on niin ihanaa! Marraskuussa tilattu Kettuyarns Sock Merino sävyssä "Spring in Finland" ja Niina Laitisen Jouluaamut puikoilla. Tässä nyt mietin, että sain tässä kuussa neulottua yhden villasukan ja puolikkaan pipon. Ja mie kun haaveilin aloittavani itelleni islantilaisen villapaidan...

 Kevättä kodissa ja vaatteissa. ♥

-K

PAKKASPÄIVIÄ

Meillä täällä sisälläolo jatkuu edelleen ja pakkanen taitaa kiristyä vaan entisestään. On käyty viime päivinä autolla muun muassa mummolassa ja kaupoilla, mutta rattaiden kyytiin en oo tuota lasta uskaltanut laittaa, etenkään nyt kun päivälämpötilakin taitaa huidella -25 asteessa. Tekemisen puutteen sisällä ollessa ei pitäis kyllä iskeä, sillä Samuelin kanssa touhuilun lisäks on miulla täällä niin kirjaston kirjoja, äänikirjoja kuin kouluun liittyviä kirjojakin mitä lueskella ja kuunnella. Lisäks muutama keskeneräinen käsityö lojuu lipaston päällä ja noh... kotityöt nyt ei lopu koskaan.

Todellisuudessa yritän tässä just saada kerättyä vähäiset motivaationrippeeni kasaan ja jatkaa keskeneräistä kevään toiseen harjoitteluun liittyvää "ennakkoraporttia", jonka palautusaika alkaa lähestyä, mutta ylläri että blogi vei tälläkin kertaa pidemmän korren, kun tähän koneen ääreen istahdin. Samuel on päiväunilla, ja todennäköisestihän se herää sieltä just sitten kun avaan sen raportin ja alan sitä työstämään... Harmi. :-)

-K

Välillä ulkonakin

Tuntuu, että ulkoillaan ihan liian vähän. Vuodenvaihteessa ja sen jälkeen Samuelin ollessa kipeenä oli ihan luonnollista ettei lähetty ulos pahentamaan sitä oloa, mutta nyt kun kaveri on ollut kuitenkin suht. terve, tuntuu että ei siltikään käydä tarpeeks raittiissa ilmassa. Tai kyllä oon ite käynyt koirien kanssa, mutta silleen että Samppa on sitten jäänyt Juhan tai jonkun muun kanssa sisälle. Viime viikolla S oli vielä sen verran toipilas, että mentiin oikeestaan kunnolla ulos vasta perjantaina, kun käveltiin muskariin ja takaisin kotiin. Silloinkin pakkanen tuntui jotenkin tosi purevalta, vaikka mittari ei tainnut näyttää kuin -12 astetta, ja turasin Samuelille jo suunnilleen niin monta kerrosta vaatetta kuin nyt ylipäätään on mahdollista. Tällä viikolla kovat pakkaset on jatkuneet ja ollaan käyty taas ulkona vaan yhtenä päivänä kunnolla. Itseä tekis nyttenkin kovasti mieli lähteä tuonne aurinkoiseen keliin edes hetkeksi vähän reippailemaan, mutta mittari näyttää alle kahtakymmentä pakkasastetta. Kai tässä on vähän omasta laiskuudestakin kyse, kun tuntuu tympeeltä turata lapsi toppavaatteisiin vain lyhyen hetken takia. Taitaa tääkin olla semmonen asenne- ja pukeutumiskysymys.

Minkälaista pakkasrajaa olette pitäneet pienten lasten kanssa ulkoilun suhteen? :-)

-K

Hirvee työmaa, kiitos Flickr

 Vaikka näyttää ettei täällä blogin puolella tapahdu mitään, niin tosiasiassa oon suorastaan huhkinut tän blogin parissa jo muutaman viikon ajan. Syynä tähän on Flickr, joka ilmoitti syksyllä menevänsä maksulliseksi niille, joilla on tilillä enemmän kuin 1000 kuvaa. Lisäksi helmikuun alussa kaikilta niiltä tileiltä, jotka ei oo siihen mennessä maksanu Pro-jäsenyyttä, ja joilla on yli 1000 kuvaa, poistetaan vanhimmasta lähtien kaikki kuvat niin että poiston jälkeen niitä kuvia sitten on vaan 1000. Hetken tän ilmotuksen nähtyäni ajattelin että menkööt, miulla siis oli Flickrin kautta blogiin ladattuna noin 2700 kuvaa. Mutta sitten rupesin miettimään, että jos kuitenkin haluisin joskus vielä lukea vanhoja postauksia vuodesta 2014 alkaen, olis se vähän kurjaa ilman asiaan liittyviä kuvia. Joten... Ei kun hommiin. Oon siis nyt muokannut vanhoja postauksia niin, että oon ladannut kuvat taas entiseen malliin bloggeriin ja poistanut Flickrin kautta ladatut, ja samalla poistanut niitä myös sitten Flickristä, että pääsisin siihen alle tuhanteen kuvaan. Oon nyt käynyt läpi postaukset maaliskuusta 2014 vuoden 2015 loppuun, ja vielä olis 860 kuvan verran postauksia muokattavana... :-D 

Ehkä ihan höperöä puuhaa, mutta tuleepahan samalla muisteltua neljän-viiden vuoden takaisia juttuja. Miten tuntuukaan, että vuosien 2014 ja 2015 tapahtumat olis ollu jossain eri elämässä, niin kaukaisilta ne ajat tuntuu ja niin paljon on tapahtunut tässä välissä! Kuvitukseksi tähän postaukseen otin muutamia vanhoja, itelle ihania muistoja mieleen tuovia kuvia, joita on jo tähän mennessä tullut urakoidessa vastaan.

-K

Vielä hetki kotona

 Viikko sitten tosiaan loppui äitiysloma ja nyt oon hoitovapaalla. Ei raaski ja huvita laittaa vielä noin pientä hoitoon, ja jos mahdollista vaan olisi niin oisin mielellään kotona vaikka siihen asti että lapsi on parivuotias. Valitettavasti kotivanhemmuutta ei kovin hyvin valtion puolesta tueta ja näin ollen täytyy miunkin jo piakkoin jatkaa opintojani, jotta valmistuisin pian ja pääsisin kiinni työelämään. Oonkin nyt siis tässä kotona enää tämän tammikuun ja helmikuun, ja sitten aloitan kolmen kuukauden harkkaputken, jonka jälkeen saan toivon mukaan paperit käteen. 

Samuel menee nyt näillä näkymin varmaan elokuussa hoitoon (eli 1 v 4 kk ikäisenä), jos ja kun toivottavasti saadaan kesäaika sumplittua perhepiirin kesken. Maaliskuusta huhtikuun puoliväliin Juha on Samuelin kanssa kotona ja pitää loput isyysvapaansa siinä samalla, ja sitten siitä eteenpäin huhti-toukokuun on Lotta-täti suostunut Samuelia ainakin jonkin verran hoitamaan. Juhalla on onneks joustonvaraa työvuoroissa ja miullakin saattaa toukokuussa hyvällä lykyllä olla iltavuoroa niin että mennään Juhan kanssa ristiin. Kesäkuu on vielä iso kysymysmerkki, kun ei tiedä yhtään että saanko heti töitä vai enkö saa vai menenkö sitten kesäks vielä mahdollisesti kauppaan töihin jos oman alan töitä ei heti löydy. Luotan kuitenkin jostain syystä kovasti siihen, että löytyy aina joku joka voi Samuelia kattoa. Heinäkuun sitten taas Juha on lomalla, eikä ulkopuolisen hoitajan tarvetta ole, vaikka mie oisinkin töissä.

Mutta niin, kyllähän tuo vähän haikealta ja harmilliselta jo nyt tuntuu, kun tiedostaa miten vähän näitä kotipäiviä on loppujen lopuksi enää jäljellä. Samppa varmaan ihmettelee, kun äiti haluaa vähän väliä sylitellä ja halitella ja pusutella ja ottaa kaiken irti päivittäisistä läheisyyshetkistä. Välillä mieleen tulee ihan älyttömiä ajatuksia esimerkiks siitä, että unohtaako tuo lapsi sitten kun oon päivän poissa että kuka mie oon ja enkö ookaan sille sitten enää se kaikkein tärkein ja turvallisin ihminen, mitä ehkä nyt oon... Mutta ehkäpä kaikki vanhemmat painiskelee samanlaisten asioiden äärellä. 

-K

ps. Miun tokan kuvan erittäin hehkeännäköinen olotila johtuu siitä, että oon ollu jonkun kummallisen virustaudin kourissa jo kohta pari viikkoa. Ylähengitystieinfektio siis, mutta ilman kuumetta ja köhää. Viime viikolla kävin lääkärissä ja sain ohjeeks levätä ja juoda hunajateetä, ja sitä ohjetta oon nyt sitten tässä viikonlopun ajan noudattanut, tuloksetta. Jos ei ala olo kohta paranemaan, niin pitää varmaan lähteä uudestaan ruikuttamaan.

2018

Nyt kyllä tuntuu ihan siltä, että vastahan tein koostetta vuodesta 2017. 2018 oli tähän astisen elämäni paras ja tärkeimpänä syynä tähän on Samuelin syntymä. Olen tuntenut oikeastaan koko vuoden ajan valtavaa, pakahduttavaa onnea, jota ei pelottava kyllä ole pystynyt horjuttamaan oikeastaan mikään. Toki jokaiseen vuoteen kuuluu väistämättömästi myös surua ja ahdistusta, ja niin tähänkin, mutta ei kuitenkaan niin voimakasta ja ylitsepääsemätöntä, joka voittaisi koetun onnen.

Entiset vuosipostaukset löytyvät täältä.

Tammikuussa 

• purettiin muuttolaatikoita ja oltiin innoissaan uudesta kodista ja ympäristöstä.
• käytiin usein koirien kanssa jäällä lenkkeilemässä.
• kävin muutamia kertoja Kuopiossa ja osallistuin vikan kurssin luennoille myös kotoa käsin.
• neuloin toooosi paljon.
• nautittiin aurinkoisista pakkaspäivistä.
• käytiin Kajaanissa koiranäyttelyissä ja oltiin samalla reissulla yks yö Nurmeksessa Bomban kylpylässä.
• valmisteltiin uuden tulokkaan tuloa oikeastaan koko kevään ajan. Kai sitä silloin oli jonkinlainen pesänrakennusvietti päällä, kun jaksoi pitää kotia ihan tiptop-kunnossa ja laitella vauvan vaatteet sun muut käyttäjäänsä varten hirmu huolellisesti valmiiks (siis miehän silitin kaikki vaatteet pesun jälkeen ja viikkasin hirmu nätisti kaappeihin :-D).

Helmikuussa

• kävin hoitamassa viimeiset koulujutut Kuopiossa, muun muassa meidän valmis opinnäytetyö tuli esitettyä. ♥
• miun äitiysloma alkoi (ja EILEN se loppui, uskomatonta miten nopeesti aika hujahti!).
• käytiin kattomassa Lotan Wanhojen tanssahtelua.
• jatkoin hirmusta neulomisbuumia. Tein muun muassa tän vuoden ehdottomat lempparit, eli Niina Laitisen ystävänpäiväsukat.
• sain ystävänpäivänä ruusuja. ♥
• odoteltiin ja valmistauduttiin koiranpentujen syntymään, minkä aika koitti viimein 20.02. Sen jälkeen vietettiinkin useita viikkoja, käytännössä melkein asuttiin Juhan porukoilla. Huh kun mietin nyt taaksepäin sitä aikaa, kylläpä oli kahdeksassa pennussa ja yhdessä teiniäidissä tekemistä. Ja vielä sen oman mahan kanssa!

Maaliskuussa

• oman vauvan odotus alkoi tuntua suorastaan sietämättömältä lasketun ajan lähestyessä. Toisaalta onneks vauva viihtyi mahassa vielä koko maaliskuun, muuten ois saatettu olla ongelmissa kun oltiin kuun puolivälin jälkeen viikko asumassa pentujen luona Juhan porukoiden ollessa lomamatkalla. :-D
• otettiin meistä odotuskuvia.
• kuvausten jälkeen kotona odottikin ihana Baby shower -vastaanotto. ♥
• pennut, pennut, pennut :-D
• luin kirjoja, katoin Netflixiä ja neuloin vähän lisää sukkia... pitäis huvikseen laskea monet sukat tein noiden muutaman kuukauden aikana.
• yritin pysyä liikkeessä ja ulkoilin omien koirienkin kanssa ahkerasti.

Huhtikuussa

• alettiin olla jo lähes varmoja, että vauva ei synny ikinä...
• ...mutta 3.4. illalla saunan jälkeen alkoi supistukset ja varhain aamuyöllä 4.4. syntyi meidän rakas esikoispoika. ♥♥♥
• loppukuu menikin vauvakuplassa. ♥
• meillä kävi paljon vieraita vauvaa katsomassa. Muistelen, että keitettiin melkein joka päivä jollekin kahvit ja nostettiin herkkuja pursuavasta jääkaapista tarjoilut vaan pöytään, ite ei tarvinnut kyllä mitään leipoa. :-D
• aloitettiin vaunulenkkeilyt ja turasin joka kerta ulos astuessani vaatetta päälle hirveesti ja erityisen huolellisesti suojasin tissit rintatulehduksen pelossa.

Toukokuussa

• vauvakuplailu jatkui, mutta ruvettiin liikkumaan yhä enemmän myös kodin ulkopuolella.
• kesä alkoi ekoine helteineen.
• vietin ensimmäistä äitienpäivääni. ♥
• oltiin tosi paljon mökillä, jossa Juha rakensi isänsä kanssa uutta terassia.
• tavattiin ekaa kertaa pienellä mamma&vauva porukalla. Ollaan nähty melkein kuukausittain siitä lähtien. :-)
• käytiin yhden yön reissulla Etelä-Suomessa ja vauva sai olla isukin kanssa sen aikaa, kun mie kävin kattomassa Mamma mia-musikaalia.

Kesäkuussa

• alkukuu oli yhtä juhlaa. Pidettiin vauvan nimiäiset, joissa pienen nimeksi paljastui Samuel Toivo Kalervo. ♥ Lisäksi oli Juhan serkkujen ja pikkuserkkujen kesken pienet kesänaloitushiminät.
• leivoin aika paljon, muun muassa elämäni ekan britatortun.
• oltiin paljon ihan vaan kotona, koska Juhalla oli vielä normaalisti töitä ennen kesälomaa.
• ompelin pitkästä aikaa.
• juhannusta vietettiin grillaillen ja koiria ulkoiluttaen (vauvan ehdoilla tietenkin) Juhan porukoilla.
• ihailtiin Suomen kesän kauneutta.
• vietettiin pitkästä aikaa rantapäivää Kesälahdella Mäntyrannalla (tai no, pari tuntiako myö siellä suunnilleen oltiin :-D). Järvivesi oli vielä varsin hyistä, mutta vuokrattiin isolla porukalla sauna, jossa käytiin lämmittelemässä.

Heinäkuussa

• Juha aloitti kesälomansa. ♥
• oltiin melkein koko kuu mökillä. Lisäks oltiin meidän omasta pätsikämpästä evakossa ja käytiin nukkumassa yöt miun äipän luona parin viikon ajan.
• grillailtiin, uitiin, nautittiin harvinaisen pitkästä hellejaksosta.
• kerättiin talteen luonnonantimia talvea varten (tai lähinnä Juha keräs, mie hoidin kyllä mansikat mut Juha muut).
• miun mummo menehtyi pitkäaikaisen sairauksen jälkeen ja hautajaiset oli muutaman viikon päästä siitä. :-(
• käytiin Uukuniemellä päiväreissulla.
• juhlittiin Samuelin ukin ja miun iskän 50 v. synttäreitä ja Samuelin serkun 1 v. synttäreitä. Ainiin, ja Nukan 5 v. synttäreitä! ♥

Elokuussa

• nautittiin vieläkin ennätyksellisen lämpimästä kesästä. Viime kesä oli kyllä kelien puolesta tämän astisen elämäni täydellisin.
• mökkeiltiin ahkerasti johonkin kuun puoliväliin asti, ja sitten ei oikeastaan käytykään enää koko syksynä. :-D Tais tulla yliannostus.
• hyvästeltiin ihana Lilli-koira (Juhan veljen). Tänä vuonna myös muutama muu tuttu koira ja kisu on jouduttu lopettamaan. Muun muassa meidän äipän luona asustellut Miina-kisu kolmentoista vuoden iässä ♥ 
• Juha vei miut treffeille keräämään kantarellejä. :-D
• Samuel maisteli ekat kiinteät ruokansa ja alkoi ryömiä muutamaa päivää ennen kuin täytti viisi kuukautta.
• Käytiin taas Etelä-Suomessa ja tällä kertaa oltiin kolme yötä. Samalla reissulla käytiin ekaa kertaa Nuuksion kansallispuistossa pienellä vaelluksella.
• aloitettiin Samuelin kanssa muskari ja miun ja Juhan nimissä olevan Halla-koirulin kanssa pentukurssi.

Syyskuussa

•  käytiin kattoo pesiksen finaaleja Joensuussa.
• ulkoiltiin paljon ja liikuttiin luonnossa.
• neulomisbuumi jatkui, vuorossa muun muassa itselle tupsupipo nuolikuviolla.
• osallistuttiin paikalliseen iltalentotapahtumaan, jossa käytiin muun muassa herkuttelemassa kakkubuffetissa ja ostin torimyyjältä auringonkukkia.
• polteltiin kynttilöitä iltojen hämärtyessä (ja kun se oli vielä mahdollista eikä kukaan ollu ropeltamassa joka paikassa :-D).
  

Lokakuussa

• harjoiteltiin puolivuotiaan Samuelin kanssa syöttötuolissa istumista ja sormiruokailua.
• otin käyttöön BookBeatin ja kuuntelin ekan kuukauden aikana peräti viisi äänikirjaa, sittemmin on tahti vähän hidastunut. :-D Mutta edelleen tulee kyllä kuunneltua!
• Samuelilla oli eka kunnon räkätauti. 
• ikuistin revontulet tuosta omasta rannasta taloyhtiön käytössä olevalta laiturilta.
• tehtiin piiiitkiä lenkkejä aurinkoisina syyspäivinä ruskaa ihastellen.
• osallistuin miun käsityöaiheisella instagram-tilillä neulekuvahaasteeseen ja aloitin tekemään Novitan "Elämä on runo"-torkkupeittoa, joka tulee kyllä näillä näkymin olemaan ikuisuusprojekti :-D
• yritin jopa pitkästä aikaa ottaa itestäni jonkunlaista säädyllistä selfietä. Ja onnistuinkin näköjään ihan kivasti.

Marraskuussa

• vierailtiin Sampan kanssa muun muassa Joensuussa miun vanhoja koulukamuja moikkaamassa ja Lappeenrannassa tädin luona.
• Juha ja Samppa oli kipeinä puol kuukautta, Juha vielä vähän pidempään
• reippailin usein lyhyitä välimatkoja kylällä, muun muassa muskariin tuli joka kerta mentyä rattailla, vaikka vajaa puoli tuntia matkaan meneekin.
• tilasin ihan itteäni ajatellen ihania lankoja ja shoppailtiin muutenkin vähän liikaa Black Fridayn aikoihin. No, tarpeellisia ostoksia onneksi.
•  vietettiin mammojen kanssa pikkujouluja tortillojen ja paljun merkeissä.

Joulukuussa 

• valmistelin tulevaa kevättä hankkimalla itelleni kaksi harkkapaikkaa, sekä kirjoittamalla toista harjoittelua varten lähtötason ja tavoitteet jo valmiiksi.
• jatkoin koko syksyn ajan jatkunutta ahkeraa kirjastossa (masentumassa) käyntiä ja lainasin äänikirjojen rinnalle muutamia luettavia teoksia (kesken kaikki).
• tilasin joulukortteja varten Samuelista tonttukuvia. Ifolorille oli tullut uusi "retrokuvapakkaus", jota hyödynsin tässä.
• muuten en sitten jaksanut joulusta hirveästi stressiä ottaa. Muutamia lahjoja ostin/tein lähinnä perheenjäsenille.
• käytiin Savonlinnassa ja Olavinlinnassa Tuomaan markkinoilla.
• treffattiin vielä vikaa kertaa tänä vuonna mammavauvaporukalla.
• Samuel sai joululahjaksi ennakkoon vauvapulkan, jota on tähän mennessä harmillisen vähän erilaisten sairastelujen ja/tai liian kovan pakkasen vuoksi käyttämään.
• rauhoitettiin (tai ainakin yritettiin) joulunaika niin, ettei millekään päivälle tulisi liikaa ohjelmaa ja stressiä, mikä onnistui mielestäni aika kivasti.

Noniin, tällä kertaa osasin jo olla jotenkin tehokkaampi, eikä tän postauksen tekemiseen tuntunut menevän niin kauaa aikaa kuin edellisinä vuosina. Kiva oli kyllä muistella alkuvuotta ja sitä kutkuttavaa odotuksen tunnetta, onnea jota vauva toi ja tuo mukanaan ja erityisesti tuota upeaa kesää, josta ois ollut enemmänkin kuvia nostaa esiin mutta näihin lopulta päädyin. :-)

Vuodelle 2019 meidän perheellä ei ole oikeastaan mitään suuria valmiita suunnitelmia, mutta yhden tavoitteen otan itselleni: olisko jo vihdoin aika valmistua ammattiin. Mitä sen jälkeen tapahtuu, jää nähtäväksi. :-)

-K