tiistai 15. elokuuta 2017

Glencoen hiljaiset kadut

Olin odottanut aika innolla meidän Glencoen majoitusta, sillä olin saanut sellaisen käsityksen että siihen kuului useampi pieni mökki, jossa on huoneita hienoilla näköaloilla varustettuna. No, kun saavuttin perille niin todettiin että kyseessä on yksi, erittäin erikoisesti ulkoapäin koristeltu mökki (joka paikka täynnä jotain kissapatsaita ja ulkovaloja XD), jonka omistajapariskunta toivotti meidät tosi innokkaasti tervetulleeksi. Kantoivat muun muassa laukut autosta meidän yläkerran huoneeseen, tulivat itse huoneeseen ja näyttivät miten mikäkin toimii ja kyselivät hirmu tarkkaan meidän illan suunnitelmista ja että missä meinataan syödä ja mitä aiotaan tehdä. :-D Minnuu supisuomalaisena vähän ahdisti tämmönen, mutta ymmärsin että tämä heidän talonsa oli tosi uusi, vain pari vuotta vanha, ja halusivat totta kai pitää siitä hyvää huolta, joten esimerkiks huoneessa syöminen ei ollut varmasti hirveän toivottua. No meillä oli joka tapauksessa tarkoitus ottaa vähän kaupasta ostettua iltapalaa huoneessa, koska oltiin käyty Fort Williamissa syömässä kunnolla, joten vastailtiin vaan jotenkin epämääräisesti että käydään ehkä jossain syömässä tai sitten syödään vaan kevyttä iltapalaa, mutta ei tietenkään heidän hienoa taloaan sotketa. :-D 
Huone oli suloisesti sisustettu ja otinkin kuvan noiden lakanoiden valmistuttajasta, kun haluisin kotiin samanlaiset. :-D Talossa oli kaks söpöä kissaa, jotka tykkäs silityksistä. Puhuttiin just Juhan kanssa että se miten kissoja talossa kohdeltiin ja miten paljon siellä oli kaikenlaista kissakrääsää viittais voimakkaaseen hulluunkissanaiseuteen. :-D Siellä oli oikeesti jopa aamiaispöydässä sellasia pieniä kissapatsaita missä oli tyyliin jotain tekstejä että "kissojen valtakunta" jne. :-D

Vaikka suht. myöhään majoituspaikkaan saavuttiinkin, niin päätettiin silti vielä lähteä kävelylle tai oikeastaan pienelle tutkimusmatkalle, sillä lähettiin vaan hortoilemaan päämäärättömästi suuntaan X. Glencoe Villagen katu oli kyllä erittäin hiljainen, ei taidettu nähdä siellä ketään muita ihmisiä, mikä lisäsi ehkä paikan creepiä tunnelmaa entisestään. :-D
Käveltiin kylätien läpi ja saavuttiin jonkun metsätien laitaan. Kasvistosta huomasi, että ollaan glenissä - laaksossa - vuorien välissä, sillä joka paikassa oli ihan sairaan vihreää ja rehevää. Ja kaunista.
Olin tutkinut paikkaa sen verran etukäteen, että tiesin että jostain kylän laitamilta lähtee polku, joka veisi suoraan kylän yllä olevan hieman matalamman huipun laelle. En muista lähdettiinkö tarkoituksella siihen suuntaa, mutta hetken aikaa tuota joen vartta käveltyäemme vastaan tuli lehmiaitaus, jonka portissa luki "The path to Pap of Glencoe". Muutamasta aitauksessa olleesta lehmästä huolimatta otettiin riski ja hypättiin aitauksen sisäpuolelle ja lähdettiin seuraamaan polkua, joka nousi koko ajan korkeammalle ja korkeammalle.
 Pysähdyttiin jo jonkin aikaa käveltyämme pienen näköalatasanteen kohdalla katsomaan maisemia ja miettimään mitä tehtäisiin. Kello alkoi olla jo aika paljon ja keli hämärtyä. Vesisadekin alkoi muuttua tiheämmäksi.
 Lopulta hylättiin ajatus huipulle asti kiipeämisestä, siihen kun olisi varmaan mennyt vielä tunti ainakin. Käännyttiin takaisin ja käveltiin takas B&B'hen, missä otettiin lämpimät suihkut ja iltapalaa ja kateltiin samalla Britannian jännittävää vaalilähetystä telkkarista. :-D
-K

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti