Fort Augustuksesta lähdettiin jatkamaan matkaa kohti ehkä yhtä matkan odotetuimmista kohteista, Skyen saarta eli Isle of Skyeta. Meillä meni varmaan jotain kolmisen tuntia ennen kun oltiin perillä Skyen pohjoisosassa, Quiraingin vuoristossa, jossa meidän oli tarkoitus tehdä pieni päivävaellus. Ajettiin ensin Quiraingille kääntyvän risteyksen (pienen sellaisen) ohi, kiitos navigaattorin joka ei kyseistä tietä löytänyt. Onneks oltiin ostettu aiemmin Skotlannin nähtävyyskartta, jonka avulla löydettiin lopulla perille. Juhalla oli myös kännykän netti käytössä, joten käytettiin Mapsin navigointia sikäli kun se toimi. Mutta ajettiin kyllä varmaan semmonen puolen tunnin ylimääräinen lenkki sen risteyksen missaamisen takia. :-D Onneks maisemat oli aivan upeat ja aurinkokin paistoi. Tässä postauksessa näätte nyt oikeestaan vaan ja ainoastaan automatkan varrella (ja suurin osa myöskin autosta) napsittuja otoksia, joista jotkut on huonolaatuisia ja jotkut vielä vähän huonolaatuisempia kuin toiset. :-D
Oli ihanaa herätä uuteen ja ennen kaikkea sateettomaan aamuun. Tämän reissupäivän keli oli kerta kaikkiaan mainio. Ei vesisadetta vaan poutaa ja välillä jopa sininen taivas ja aurinkokin näyttäytyi. Pysähdeltiin matkan varrella muutamilla levähdys/maisemapaikoilla, mikä tietysti pidensi meidän matkan kestoa entisestään. Oli muuten jännä huomata, miten maasto ja kasvisto muuttui karummaksi, kun siirryttiin The Great Glenin laaksoalueen vehreydestä korkeammalle.
Tuo matka oli jo itsessäänkin täynnä ihan uskomattomia maisemia, ajettiin sellaisten vuoristojen läpi, että huh huh, ei tuo ylläoleva kuva tee esimerkiks mitään oikeutta. Yks hieno linnakin matkan varrella nähtiin, mutta siellä vierailtiin seuraavana päivänä paluumatkalla, joten siitä saatte ihan oman postauksen. :) Skyelle ajettiin todella massiivisen kokoista siltaa pitkin, jonka mantereen puoleisessa päässä oli meidän seuraavan yön majoituskylä, Kyle of Lochals. Mutta siitäkin myöhemmin lisää ja muistaakseni sillastakin oli miulla joku parempi kuva lätkäistä näkyville. Se oli oikeesti valtava.
Skyen puolelle siirryttäessä alkoi tienpintareissa olla hurjapäisiä lampaita, jotka ei paljoa välittäneet ohi porhaltavasta liikenteestä. Koko ajan sai olla valppaana, että mistä puskasta seuraava hyppää tielle.
Tässä kuvassa näkyvä hassun muotoinen kalliomuodostuma on nimeltään The Old Man of Storr ja sitä meidän oli tarkoitus käydä mahdollisesti myös katsomassa lähempää, mutta ei sitten Quiraingin vaelluksen jälkeen enää jaksettu vaan tyydyttiin katselemaan sitä autosta. Tuo silhuetti näkyi muuten todella kauas, sillä se näkyi pienenä horisontissa jo ennen kun saavuttiin Skyen suurimpaan kaupunkiin Portreehen, jonka läpi vaan nopeasti ajettiin. Sielläkin piti pysähtyä, mutta aika loppui kesken. :| Ens kerralla pakko saada majoitus Skyelta. :-D
Olin varmaan rasittavaa matkaseuraa, kun hämmästelin koko ajan eteen aukeevia uusia upeita maisemia. :-D Oisin halunnu pysähtyä kuvaamaan suunnilleen jokaista lahtea ja rantaa ja kallionkielekettä, joita "ranta"tietä pitkin ajellessa vastaan tuli useita.
Lopulta löydettiin vielä edellistäkin (yksikaistaista) pikku tietä kapeammalle tielle, joka vei meidät Quiraingin vaellusreittien lähtöparkkipaikalle ja sellaseen satumaailmaan, minkälaista en ollut ikinä ennen nähnyt. Mutta siitä lisää ens postauksessa. :)
-K
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti