Tuntuu, että ulkoillaan ihan liian vähän. Vuodenvaihteessa ja sen jälkeen Samuelin ollessa kipeenä oli ihan luonnollista ettei lähetty ulos pahentamaan sitä oloa, mutta nyt kun kaveri on ollut kuitenkin suht. terve, tuntuu että ei siltikään käydä tarpeeks raittiissa ilmassa. Tai kyllä oon ite käynyt koirien kanssa, mutta silleen että Samppa on sitten jäänyt Juhan tai jonkun muun kanssa sisälle. Viime viikolla S oli vielä sen verran toipilas, että mentiin oikeestaan kunnolla ulos vasta perjantaina, kun käveltiin muskariin ja takaisin kotiin. Silloinkin pakkanen tuntui jotenkin tosi purevalta, vaikka mittari ei tainnut näyttää kuin -12 astetta, ja turasin Samuelille jo suunnilleen niin monta kerrosta vaatetta kuin nyt ylipäätään on mahdollista. Tällä viikolla kovat pakkaset on jatkuneet ja ollaan käyty taas ulkona vaan yhtenä päivänä kunnolla. Itseä tekis nyttenkin kovasti mieli lähteä tuonne aurinkoiseen keliin edes hetkeksi vähän reippailemaan, mutta mittari näyttää alle kahtakymmentä pakkasastetta. Kai tässä on vähän omasta laiskuudestakin kyse, kun tuntuu tympeeltä turata lapsi toppavaatteisiin vain lyhyen hetken takia. Taitaa tääkin olla semmonen asenne- ja pukeutumiskysymys.
Minkälaista pakkasrajaa olette pitäneet pienten lasten kanssa ulkoilun suhteen? :-)
-K
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti