maanantai 19. kesäkuuta 2017

Vuokra-autolla kohti Skotlannin Ylämaita

Ensimmäisenä kokonaisena reissupäivänä heräiltiin hyvin nukutun yön jälkeen, käytiin aamiaisella, pakattiin kamat ja mentiin bussilla takasin lentokentälle, josta meidän oli määrä noutaa etukäteen vuokrattu auto. Iso-Britannian vasemmanpuoleinen liikenne aiheutti meille molemmille ennakkoon vähän jännitystä, Juhalle ehkä vielä enemmän, sen tehtävä kun oli toimia kuskina koko matkan ajan. 

Oltiin tosiaan vuokrattu auto Sixtiltä etukäteen, mutta tehtiin se vuokraus tyyliin jonkun rentalcars.comin kautta. Ehkä oli vähän tyhmää ottaa tuo välikäsi tuohon, kun luulen että olis päästy ehkä halvemmalla kun olisi asioitu pelkästään Sixtin kanssa. Laskeskeltiin, että tuo kuuden päivän vuokraus tuli maksamaan meille tankkauksineen noin 650 € eli todellakin varmasti halvemmallakin oltaisiin päästy. Meillä oli toiveena viisiovinen automaattiauto, että mahduttaisiin laukkuinemme hyvin kyytiin ja ettei Juhan tarvihtis ruveta miettimään miten vasurilla vaihetaan vaihteita. :-D Otettiin sieltä rentalcarsilta joku vakuutus ja vielä lisäks sitten siinä autovuokraamon tiskillä täyskasko ettei varmasti jouduta maksamaan mistään jälkikäteen. Lisäks maksettiin vielä vähän lisämaksua siitä että auton saa palauttaa tankki tyhjänä. Oltiin varattu tyyliin joku perus Skoda tai vastaava, mutta Sixtin konttorissa saatiinkin erittäin hyvää asiakaspalvelua, kun myyjä kysyi meiltä haluttaisiinko "vähän parempi auto". Meillehän tämä tietysti kävi, kun tässä vaiheessa ei enää mitään lisäkustannuksia ollut tiedossa. Ja kattokaa minkä ne meille antoi.
Maailman söpöimmän kirkkaanpunaisen Mini Countrymanin!!! Siis en oo ehkä ikinä ollu mitenkään erityisen fiiliksissä autoista, mutta tuo oli vaan niin siisti ja toi ihan erityisen silauksen vielä meidän matkalle, että sanoin jo Juhalle et haluun tuollasen itelle. :-D Oli muuten niin uus auto, että meillä meinas olla aluks vaikeuksia saada se edes käyntiin. Istuttiin siinä autovuokraamon parkkipaikalla auton kyydissä ja mietittiin että mihin avaimet laitetaan kunnes hokastiin että ei niitä mihinkään laiteta, kohan ovat kyydissä. Starttinappi oli sitten ihan erikseen. :-D
 Mutta niin, lähettiin tosiaan ajelemaan Edinburghin lentokentältä kohti ylämaiden suurinta kaupunkia, Invernessiä. Ajo sujui Juhalta hienosti. Ensimmäisissä risteyksissä ja myöhemminkin liikenneympyröissä ja tälläsissä mietittiin vähän yhessä niitä ajokaistoja ja linjoja, mutta muuten siihen vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tottu niin kuski kuin apukuskikin älyttömän nopeesti. Ja oli meillä kyllä oma navigaattorikin mukana, mistä oli tosi paljon apua just esimerkiks kaistojen valinnoissa sun muissa.
 Ehkä tällaisen yleisen huomion voisi sanoa koko matkan ajalta, että nopeudet oli ehkä paikoittain hieman kovemmat kuin mitä ne Suomessa olis vastaavilla teillä olleet. Tuntui aika hurjalta ajatukselta ajaa esimerkiks Loch Nessin kapeita rantateitä 60 mailia (eli noin 95 kilometriä) tunnissa, kun siinä tuli lähes koko ajan rekkojakin vastaan. Ei myö todellakaan niin kovaa ajeltu vaan mummoiltiin suosiolla. :-D
 Edinburghista Invernessiin on matkaa noin kolmisen tuntia. Maisemat alkoi moottoritien loppumisen jälkeen muuttua ensin ihan sairaan reheviksi ja vihreiksi ja sen jälkeen vähitellen puuttomimmiksi ja karummiksi korkeuserojen samalla kasvaessa, jonka jälkeen rehevyys lisäytyi jälleen Invernessiin saavuttaessa. Luin jostain ennen reissua, että junamatka Edinburghin ja Invernessin välillä on lumoavan kaunis, enkä ihmettele yhtään. Alkumatkasta satoi vettä, mutta vähitellen määränpään lähestyessä vesisade lakkasi ja pilviverho alkoi repeillä. 
Pysähdyttiin matkalla Ralia Café-nimisessä kahvilassa Newtonmoren kylän läheisyydessä. Ostettiin muutama ylihintainen voileipä ja kupposet kahvia. Tuli muuten tehtyä matkan aikana sellainen huomio, että Skotlannissa hyvää kahvia on harvassa. :-D Tässä kahvilassa kahvi ei muistaakseni ollut mitään kovin erikoista. :-D
 Newtonmoresta ei sitten ollutkaan enää kuin noin tunnin matka Invernessiin. Tajusin jälkeenpäin, että tuossa lähellä olisi ollut eräs ilmaismuseo, joka olisi ollut varmasti mielenkiintoinen. No, jää sekin sitten ensi kertaan monen muun paikan tavoin. :-D
 -K

1 kommentti:

  1. Tuo on kyllä hyvä tapa nähdä matkatessa mahdolllisimman paljon. Ihana tuollainen punainen mini! Meilläkin on ollut tapana matkailla autolla täältä Heinävedeltä käsin niin kotimaassa kuin Euroopassakin. Välillä olemme myös vuokranneet auton. Kerran kävi niin hassusti, että onnistuimme jättämään vuokra-auton avaimet sisälle autoon, eikä auton oven avaus onnistunut ilman apua.

    VastaaPoista