Karhukoirapentue täytti viime viikolla jo ensimmäisen vuoden! Alkuvaikeuksista huolimatta on oltu todella tyytyväisiä pentujen (okei, ehkä nyt ei enää voi puhua pennuista, ovat jo sen verran isoja koiruuksia :-D) uusiin koteihin ja uusien omistajien aktiivisuuteen koiruleidensa kanssa. Juha ja Juhan isä on pitäneet jokaiseen kotiin yhteyttä ja on ollut ihana nähdä ja kuulla mitä kaikkea pennut ovat touhuilleet ja minkänäköisiksi ne ovat kasvaneet ensimmäisen vuotensa aikana.
Tän pentueen taustalla oli ajatus saada terveitä ja metsällä toimivia koiria, joilla myös ulkonäkö on rotumääritelmän mukainen. Terveystulokset eivät oo olleet vielä ajankohtaisia, ja luultavasti ihan kaikilta pennuilta niitä ei tulla saamaankaan, mutta metsästyksen saralta saatiin jo heti ensimmäiseltä syksyltä mukavia uutisia ja viikonloppuna saatiin myös ensimmäinen näyttelytulos.
 |
| Mosse, Halla taustalla |
Erityisen huikeita uutisia kuultiin "poika 3":n eli Riesan omistajalta, joka syksyn päätyttyä kertoili päässeensä ampumaan koiran haukkuun jo useammankin hirven ja lisäksi myös muunlainen riista supikoirista lähtien tuntuisi sille kelpaavan. Riesa on osoittautunut karjalankarhukoirille ominaiseen tapaan tosi kovaluontoiseksi, mutta kuitenkin kotiväelle erittäin mieleiseksi kaveriksi. Riesa oli viimeinen pentu, joka meiltä käytiin hakemassa ja sille ei meinannut millään löytyä kotia... Juhan isä on muutaman kerran manaillut, että olisi näköjään pitänyt sekin vaan jättää omaan tarhaan. :-D
Italiaan lähtenyt "tyttö 1" eli Viima on unohtanut pitkään, raskaan ja erittäin stressaavan matkan uuteen kotimaahansa ja päässyt tositoimiin samanrotuisen poikaystävänsä Flachin kanssa. Kun Viiman omistajalta, jolla on itseasiassa oma karhukoirakennel Italiassa, kysyttiin syksyn saldoa, vastaus oli joskus marraskuussa että Viimalle ja Flachille on kaadettu 22 villisikaa... :-D Ja joulukuussa määrä taisi kuvien perusteella vielä kasvaa. Viima pääsee kuulema tulevaisuudessa kansainvälisiin näyttelyihin Italiassa.
 |
| Halla |
"Tyttö 3" eli Hertta on ilmeisesti syksyn aikana ottanut muutamia lintuhaukkuja, mutta omistaja painotti että tuleva syksy tulee olemaan vasta virallinen metsästyssyksy, niin kuin muidenkin pentujen kohdalla. Tuleva syksy näyttää aika paljon suuntaa, onko tän pentueen kohdalla jalostussuunnitemat onnistuneet. Hertta aloitti viikonloppuna näyttelyuransa saaden heti upeasti VaraSertin. ♥
Myös muut pennut on päässeet viime syksyn aikana paljon metsään totuttelemaan ja muutamalla on ihan hyviä seuraamisia takana. Muun muassa Lappiin mennyt "tyttö 4" Täplä ja Juhan isälle jäänyt ja kuvissakin esiintyvä "poika 1", Mosse ovat osoittaneet suurta mielenkiintoa riistaa
kohtaan seurailemalla hirviä useita kilometrejä. Tänä vuonna jostain
syystä hirvet oli tässä näiden metsästysalueella jotenkin tosi
levottomia eikä ne oikein pysähtyneet silleen, että ois nähty alkaako
haukku raikaa. Mutta miulla on jostain syystä Mossea kohtaan hirmu kova
luotto, se oli jo pentuna yks laatikon nohevimmista ja oonkin tosi varma
siitä, että ens syksy on Mossen syksy. :-D
 |
| Uroksen ja nartun ero on aika silmiinpistävä. |
"Poikien 2 ja 4", Mökön ja Roihun kuulumisia on vähän vähemmän saatu, mutta muutamista kuvista päätellen molemmat on päässeet metsään ja kasvaneet kovasti. :-D Juhan ja miun yhteisomistuksessa oleva "tyttö 2" eli kuvissa näkyvä Halla on vielä aika pentu. Hallassa jännästi näkyy toisaalta sekä isänsä rauhallisuus, että äitinsä kova läheisyydenkaipuu ja tietynlainen leikkimielisyys. Hallan (ja Mossen) kanssa ois tarkoitus käydä tänä keväänä/kesänä jossain näyttelyissä. Juha on kovasti harmitellut sitä, että tää asumistilanne kun on tämmöinen, niin ei oikein ole mahdollisuutta Hallaa tuoda tänne omaan kotiin kuin vaan joskus ja harvoin piipahtamaan. Juha sitten käy sitä aina viikoittain porukoillaan hoitamassa. Mutta tiedostetaan että paras sen ois luottamussuhteen kehittymisen kannalta olla tässä meillä. Toivottavasti lähitulevaisuudessa tulis jotain muutosta tähän asiaan.
 |
| Kuin ilmetty isänsä ♥ |
-K
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti