Näytetään tekstit, joissa on tunniste Saku x Lyyti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Saku x Lyyti. Näytä kaikki tekstit

tiistai 23. huhtikuuta 2019

Maaliskuun parhaat

Heiheiheii ja wouwouwouuu, tais tulla just pidettyä pisin blogitauko tähän mennessä (edit. tarkistin ja ei sittenkään, syksy 2017 veti kokonaisuudessaan pidemmän korren tältä osin). Harkka ja arki vei sillä tavalla mukanaan, että ei oo käynyt mielessä ollenkaan että pitäis tulla tänne jotain kirjottelemaan. Nyt oon kuitenkin tän viikon kahden harkan välisellä lomalla, joten katotaan saisko muutamia mielessä olleita postauksia kirjoiteltua. Yhtä juttuahan ei tietenkään voi jättää välistä eli kuukausitsekkausta, joten palataanpa hetkeks vielä maaliskuun tunnelmiin.
 Käytiin pitkästä aikaa porukalla pilkillä ja vaikka saalis ei päätä huimaava ollutkaan niin sainpahan sentään jotain, toisin kuin Juha. :-D

 Maaliskuussa elettiin vielä sitä aikaa, kun auringonnousu oli kauneimmillaan harkkaan lähtiessä. Muutamana upeena aamuna oli ihan pakko kävellä ihan vaan et pääsi heti aamusta nauttimaan aurinkoisesta kelistä.  
 No taas näitä ihania kevätkukkia. Sain muuten taas orkidean synttärilahjaks. :-D Montakohan oon jo onnistunu listimään tässä vuosien varrella... :-D Viimevuotinen käristy viime kesänä, kun oltiin monta viikkoa poissa kotona enkä muistanu käydä kastelemassa sitä. Mut nyt yritän tsempata, koska tuo kukkii vieläkin tosi nätisti, mikä taitaa olla ennätys.
 Halla-neiti kävi mätsäreissä treenaamassa huhtikuun näyttelyihin ja nää treenit meni ihan kivasti, näyttelyt ei niinkään. :-D
Lumikenkäilemässä keväthangilla. ♥
 Miun 26 v. synttärikakkuna raikas smoothiekakku, tein ekaa kertaa niin ajattelin samalla testata ohjetta Sampan synttäreitä varten.
 Yks keskiviikkoaamu käytiin ennen miun iltavuoroa Sampan 1 v. neuvolassa ja sen jälkeen aamukahvilla Irman tuvassa, joka on uus symppis kahvila täällä meijän kylällä.
 Miulla oli tavoitteena käydä tänä talvena ainakin kerran hiihtämässä ja lopulta hinku kasvoi niin kovaks että otin sukset kainaloon ja kävin rämpimässä 5 km latusilla. Päivän aikana oli just satanut uutta lunta eikä miun suksissa ollut luistoa ja noh, voi sekin vaikuttaa että kunto on ihan surkee, mutta tää hiihtokokemus oli kyllä aika karsee! :-D Ehkä jos kävis useemmin kun parin vuoden välein saattais olla helpompaa...
 Maaliskuun vikat päivät vietettiinkin taas kerran appivanhempien kotona koira- ja kissavahteina. Juhan vanhemmat oli viikon verran reissussa ja myö asuttiin se aika niillä. Ihanaa oli laittaa viikonloppuna heti aamusta leivinuuni tulille ja myöhemmin päivällä käytiin koko kööri jäällä kävelemässä ja saaressa eväitä syömässä, samalla käytiin mökkiä vilkaisemassa talven jäljiltä. ♥

-K

maanantai 25. helmikuuta 2019

KOIRANPENNUT 1 VUOTTA

Karhukoirapentue täytti viime viikolla jo ensimmäisen vuoden! Alkuvaikeuksista huolimatta on oltu todella tyytyväisiä pentujen (okei, ehkä nyt ei enää voi puhua pennuista, ovat jo sen verran isoja koiruuksia :-D) uusiin koteihin ja uusien omistajien aktiivisuuteen koiruleidensa kanssa. Juha ja Juhan isä on pitäneet jokaiseen kotiin yhteyttä ja on ollut ihana nähdä ja kuulla mitä kaikkea pennut ovat touhuilleet ja minkänäköisiksi ne ovat kasvaneet ensimmäisen vuotensa aikana.

Tän pentueen taustalla oli ajatus saada terveitä ja metsällä toimivia koiria, joilla myös ulkonäkö on rotumääritelmän mukainen. Terveystulokset eivät oo olleet vielä ajankohtaisia, ja luultavasti ihan kaikilta pennuilta niitä ei tulla saamaankaan, mutta metsästyksen saralta saatiin jo heti ensimmäiseltä syksyltä mukavia uutisia ja viikonloppuna saatiin myös ensimmäinen näyttelytulos.
Mosse, Halla taustalla
Erityisen huikeita uutisia kuultiin "poika 3":n eli Riesan omistajalta, joka syksyn päätyttyä kertoili päässeensä ampumaan koiran haukkuun jo useammankin hirven ja lisäksi myös muunlainen riista supikoirista lähtien tuntuisi sille kelpaavan. Riesa on osoittautunut karjalankarhukoirille ominaiseen tapaan tosi kovaluontoiseksi, mutta kuitenkin kotiväelle erittäin mieleiseksi kaveriksi. Riesa oli viimeinen pentu, joka meiltä käytiin hakemassa ja sille ei meinannut millään löytyä kotia... Juhan isä on muutaman kerran manaillut, että olisi näköjään pitänyt sekin vaan jättää omaan tarhaan. :-D

Italiaan lähtenyt "tyttö 1" eli Viima on unohtanut pitkään, raskaan ja erittäin stressaavan matkan uuteen kotimaahansa ja päässyt tositoimiin samanrotuisen poikaystävänsä Flachin kanssa. Kun Viiman omistajalta, jolla on itseasiassa oma karhukoirakennel Italiassa, kysyttiin syksyn saldoa, vastaus oli joskus marraskuussa että Viimalle ja Flachille on kaadettu 22 villisikaa... :-D Ja joulukuussa määrä taisi kuvien perusteella vielä kasvaa. Viima pääsee kuulema tulevaisuudessa kansainvälisiin näyttelyihin Italiassa.
Halla
"Tyttö 3" eli Hertta on ilmeisesti syksyn aikana ottanut muutamia lintuhaukkuja, mutta omistaja painotti että tuleva syksy tulee olemaan vasta virallinen metsästyssyksy, niin kuin muidenkin pentujen kohdalla. Tuleva syksy näyttää aika paljon suuntaa, onko tän pentueen kohdalla jalostussuunnitemat onnistuneet. Hertta aloitti viikonloppuna näyttelyuransa saaden heti upeasti VaraSertin. ♥

Myös muut pennut on päässeet viime syksyn aikana paljon metsään totuttelemaan ja muutamalla on ihan hyviä seuraamisia takana. Muun muassa Lappiin mennyt "tyttö 4" Täplä ja Juhan isälle jäänyt ja kuvissakin esiintyvä "poika 1", Mosse ovat osoittaneet suurta mielenkiintoa riistaa kohtaan seurailemalla hirviä useita kilometrejä. Tänä vuonna jostain syystä hirvet oli tässä näiden metsästysalueella jotenkin tosi levottomia eikä ne oikein pysähtyneet silleen, että ois nähty alkaako haukku raikaa. Mutta miulla on jostain syystä Mossea kohtaan hirmu kova luotto, se oli jo pentuna yks laatikon nohevimmista ja oonkin tosi varma siitä, että ens syksy on Mossen syksy. :-D
Uroksen ja nartun ero on aika silmiinpistävä.
"Poikien 2 ja 4", Mökön ja Roihun kuulumisia on vähän vähemmän saatu, mutta muutamista kuvista päätellen molemmat on päässeet metsään ja kasvaneet kovasti. :-D Juhan ja miun yhteisomistuksessa oleva "tyttö 2" eli kuvissa näkyvä Halla on vielä aika pentu. Hallassa jännästi näkyy toisaalta sekä isänsä rauhallisuus, että äitinsä kova läheisyydenkaipuu ja tietynlainen leikkimielisyys. Hallan (ja Mossen) kanssa ois tarkoitus käydä tänä keväänä/kesänä jossain näyttelyissä. Juha on kovasti harmitellut sitä, että tää asumistilanne kun on tämmöinen, niin ei oikein ole mahdollisuutta Hallaa tuoda tänne omaan kotiin kuin vaan joskus ja harvoin piipahtamaan. Juha sitten käy sitä aina viikoittain porukoillaan hoitamassa. Mutta tiedostetaan että paras sen ois luottamussuhteen kehittymisen kannalta olla tässä meillä. Toivottavasti lähitulevaisuudessa tulis jotain muutosta tähän asiaan.
Kuin ilmetty isänsä ♥
-K

tiistai 31. heinäkuuta 2018

INSTAGRAM STORY: WEEKS 27-30

Iiks, helteet ja parin viikon evakko kotoa ja tietokoneiden äärestä sai näköjään aikaan pienimuotoisen blogiloman. Kameran muistikortti on kyllä täynnä kuvia tältä ajalta, joten pitää kattoa saisinko muutaman postauksen tästä meidän kesälomasta kirjoitettua. :-) Tässä nyt kuitenkin kuulumisia heinäkuulta puhelimen uumenista.
Ilmeisesti alkukuussa oli muutama viileä sadepäivä, mutta tää helleputki on nyt jatkunu jo niin pitkään että tuntuu kun tää ois kestäny koko kesän. :-D // Ihana pieni kolmekuinen, joka on kyllä kasvanukin jo ihan huimasti, etenkin tuota pituutta. // Neuvolakäynnin ja rokotusten jälkeen väsy iski. Edelliseen postaukseen olin näköjään kirjoittanut, että yhden päivän toipumisella olis selvitty. No ei ihan. Rokotusten jälkeen koko loppuviikko meni oikeastaan toipuessa ja pahin päivä oli sunnuntai (rokotettiin keskiviikkona), jolloin Samuelilla oli kovia mahavaivoja ja huusi sen takia oikeastaan koko ajan valveilla ollessaan. Onneks ens kuussa ei tarvii ottaa rokotteita.

Manskeleita! Myökin ostettiin tänä vuonna jo kaks noita viiden kilon laatikoita pakastimeen, koska onhan meillä nyt yks syöjä enemmän... :-D // Voi mummo ♥ // Leivoin varmaan kolme mutakakkua viikon sisään kuun alussa. :-D Yhen itelle kun teki mieli jotain makeaa, yhen vieraille ja yhen rotinoille.

Käytiin alkukuusta pariin otteeseen aksaamassa, mutta nyt ei oo tullutkaan sitten käytyä kun ei oo oltu kotona ja toisaalta eipä tuolla kelillä kehtais koiraa mennäkään läkähyttämään. // Pesistä Ruudun kautta. // Niin, no edellisessä postauksessa kerroin myös että viisurin poisto on nyt vihdoin "hoidettu", niin eikä mitä, poistokuoppa kipeytyi ja jouduin käymään hampilääkärissä uudelleen. Otin puudutuksen ihan turhaan (tehtiin pelkkä kuopan uudelleen verestys) ja totta kai se just sillä kerralla kesti sitten melkein kuusi tuntia käynnin jälkeen. :-D

Ihana Puhoksen kyläkauppa, joka harmi kyllä lopettaa toimintansa nyt elokuun lopussa. :( // Mökillä on tullut oltua tosi paljon. Uus terassi on tehny kyllä ihmeitä paikan viihtyvyydelle. ♥ // Saunassa perinteisesti Sampan nukahtamisen jälkeen.

Mummo teki lomalla pienelle miehelle uudet tennarit. ♥ // Iltasella mökiltä kotia. Tuon illan jälkeen taiskin alkaa tää hellekausi. // Tunika ja headwrap valmiina Samuelin serkkutytölle. Näistä tuli aika kivat! Mutta headwrap ois saanu olla kokoa isompi.

No sitten. Oltiin yks läkähyttävän kuuma yö kotona ja se riitti. :-D Evakkotaival alkoi tuon yön jälkeen. // Evakkoon myötävaikutti myös meidän taloyhtiössä alkanu kattoremppa. // Käytiin kattomassa puolikas peli Ranttiksella.

Terassilla ekoista kunnon helteistä nauttimassa, mamma auringon puolella ja vauva visusti varjossa. // Grilliruokaa nams. Tosin nyt parin viikon jälkeen alkoi taas kaivata normaalia kotiruokaa. :-D // Lähettiin tosiaan kokeilemaan että miten "yks yö" mökillä sujuis. Päädyttiin olemaan kokonainen viikonloppu mökillä ja sen jälkeen melkein puoltoista viikkoa meidän äitin luona ja pari yötä Puhoksessa Juhan porukoilla. :-D Käytiin kotona vaan hakemassa välillä lisää vaatetta ja kastelemassa kukkia.

Ihania möksäpäiviä. ♥

Käytiin vihdoin Uukuniemellä Papinniemi Campingissä niillä kuuluisilla biisoniburgereilla! Tää oli bucket listillä jo viime kesänä. Miun mielestä oli kyllä tosi hyvää burgeria. Ranskiksissa oli ehkä vähän liikaa suolaa ja poikien mielestä annokset oli liian pieniä. :-D // Iskä täytti 50 v. ♥ Juhlittiin synttäreitä ihan vaan lähipiirin kesken. // Kävästiin Joensuussa vähän kaupoilla ja Juhan siskoja perheineen moikkaamassa.

Aina parin vuoden välein tulee näköjään tämmönen tukanlyhennysvillitys. Tällä kertaa kyllä rupes ihan vaan ärsyttämään, kun tukkaa lähtee nyt just imetyksen takia ihan hirveesti ja lisäks se että pidin hiuksia aina vaan ponnarilla. Joten nyt oli taas aika pätkästä vähän lyhyemmäks. // Samuel oppi muuten kääntymään! Piti laittaa ihan neuvolakorttiin, 3 kk ja 10 päivän ikäisenä kääntyi ekan kerran mahalleen oikean kyljen kautta. Vasenta ei oo vielä hokassut. Tällä hetkelläkin tuolla lattialla mökästää kun nyt sitten kääntyy koko ajan mahalleen ja haluais jo kovasti liikenteeseen eikä vielä pääse, niin hermo menee. :-D

Viima lähti Italiaan. ♥ :'( Jännitti ihan sikana että miten se pärjää lennot ja miten kotiutuu, mutta ilmeisen hyvin sillä nyt on sujunut. Koko ajan tulee vaan kuvia jostain ihanista maisemista ja kahdesta karhukoirasta (sillä on poikaystävä). :-D Täytynee lähteä joskus Viimaa kattomaan! // Halla taas on nyt sitten papereissa virallisesti miun ja Juhan yhteisomistuksessa. // Nuka täytti 5 v. 20.07. ♥ Vastahan se oli pentu.

 Marjoja, marjoja. Meillä on jo 10 kg mansikkaa, n. 14 litraa mustikkaa ja vadelmiakin on varmaan kuutisen litraa. Juha on ahkeroinut yksinään nuo jälkimmäiset ♥ Kuulema vielä puolukoita ja karpaloita pitäis kerätä... Mihin lie meinasi ne laittaa. :-D

Vauvatreffit Reetan kanssa ♥ Olipa kiva nähdä ihan ajan kanssa. // Savusaunassa leidien kanssa. // Juhan serkku perheineen palasi vuoden kestäneeltä Espanjan reissulta takasin Suomeen. Tervetulojuhlat + 1 v. synttärit samalla.

Mummon hautajaiset ♥ :'( // Yhtenä aamuna oli vähän viileempää niin selailin uunituoretta Novita-lehteä ja suunnittelin että mitä kaikkee haluisin uusista malleista toteuttaa (lähes kaikki). // Pesiskentällä paremmin varustautuneena. Tosin ei oikein nukkuminen onnistunu noiden kanssa niin jouduttiin ottamaan pois. :-D Ja kaveri nukku sitten pari tuntia siinä kauheessa mökässä sikeesti.

Juhalla alkoi eilen taas työt ja kesäloma loppui, mutta se pääsee töistä jo niin aikasin että kerettiin hyvin vielä mökille viilentymään illaksi. Taitaa syksy ruveta tekemään tuloaan, nimittäin tuuli alkoi tuntua illalla jo suorastaan viileältä! Tän loistavan kesän jälkeen ei kyllä haittaa vaikka ilmat jo vähän viileniskin, esimerkiks pariinkymmeneen asteeseen. :-D

-K

sunnuntai 24. kesäkuuta 2018

Keskikesän juhla

Miulle tulee jotenkin aina tosi haikee olo kun juhannuksesta puhutaan keskikesän juhlana. Juhannus tulee jotenkin aina niin nopeesti kesän alussa, niin tuntuu pahalta ajatella että nyt ollaan jo keskikesässä ja aletaan mennä kohti syksyä. Eihän tässä ole vielä ehtinyt kesästä nauttimaan ollenkaan! :-D No, onneks se keskikesä taitaa tulla siitä kun päivä on pisimmillään ja yleensä on vielä kaks suhteellisen lämmintä kuukautta edessä ennen syksyä. Toivotaan että lämpimiä kelejä riittäis elokuun loppuun asti tänäkin vuonna. 
Meillä juhannusta vietettiin myös tänä vuonna yllätys yllätys hyvin rauhallisissa merkeissä, niin kuin oikeestaan aina, mutta tänä vuonna tietysti vauvan takia ei mitään kovin extremeä tapahtunut. Oltiin tuolla miun kakkosperheen parissa oikeestaan molemmat päivät ja vaikka tänäänkin olis ollut mahis vielä lähteä Juhan porukoille Samuelin tätejä ja setiä ja serkkuja moikkaamaan, niin päätin että jäädään vauvan kanssa kotiin ja pidetään ihan kunnon lepopäivä. Eilen illalla oli pikku kaveri jo sen verran kiukkuisen oloinen, että jatkuva hälinä ja tietynlainen normaalien rytmien puuttuminen saa nyt luvan riittää. Reppanalla jäi eilen päikkäritkin tosi vähälle, joten tämmönen nukkumispäivä (on nyt jo ekoilla päikkäreillä, yleensä menee vasta iltapäivän puolella riippuen monelta on herätty) tulee kyllä ihan tarpeeseen. 
Mutta eipä siis sen ihmeempiä meidän juhannukseen kuin grillisapuskaa ja mökkeilyä ja yhdessä oloa. Tänä vuonna ei käyty edes kokkoa kattomassa kun oli perjantai-iltana semmonen myräkkä että taisivat jopa perua kokkojen polton useimmissa paikoissa. Eilen jätettiin hetkeks vauva mummon hoitoon ja käytiin viemässä kahden pienen karhukoiraneidin kanssa mehtään nuolukivi paikoilleen hirviä ja muita eläimiä varten. Edellisen koiranpentujen kuulumisista kertovan postauksen jälkeen muuten alkoi tapahtua ja nyt kaikki pennut on joko lähteneet tai ainakin varattu! Viima lähtee tosiaan vasta heinäkuun puolivälin jälkeen Italiaan, mutta Riesa-poitsulle pitäis ens viikonloppuna tulla hakija Lappeenrannan suunnalta ja Roihu ja Mökö löysivät uudet kotinsa Pohjois-Savosta ja Kainuusta. :) Helpotuksen huokaus! :-D
-K

maanantai 28. toukokuuta 2018

Mitä koiranpennuille kuuluu

Tuli silloin alkukeväästä päiviteltyä suht. tiheään tahtiin Juhan ja Juhan isän kasvattaman karjalankarhukoirapesueen tilannetta, mutta nyt kun oma lapsi syntyi on miun huomio kohdistunut luonnollisesti sataprosenttisesti ihan vaan omaan vauvaan eikä niinkään enää koiravauvoihin. Mutta ajattelin että kiva olisi kertoa tännekin puolelle, miten niille lopulta kävi (ja osan kohtalo on vielä pikkusen arvoitus :-D).
 Tilannehan on tosiaan se, että kahdeksasta pennusta kuusi on edelleen Juhan porukoilla. Pennut taitavat olla jo 13 viikkoa vanhoja... :-D Nartuista kaksi - Hertta ja Täplä - on lähteneet jo aikoja sitten omiin uusiin koteihinsa, toinen Pohjois-Savoon ja toinen Lappiin. Lisäksi yksi nartuista - Viima - varattiin juuri Italiaan! Se pääsee kuitenkin matkaamaan uuteen kotimaahansa vasta heinäkuun puolivälissä, koska sen täytyy saada ensin rabiesrokotteet. Neljäs narttu Halla on näillä näkymin jäämässä "pihhaan", se muuttaa mahdollisesti jossain myöhemmässä vaiheessa meille, jos meidän asumisolosuhteet muuttuu ulkokoirien pitoon suotuisammiks. :)
Urosten tilanne on edelleen vähän kysymysmerkki. Juhan isä jättää isoimman ja luonteiltaan ehkä lepposimman eli Mossen itselleen, mutta kolme muuta urosta on edelleen vailla kotia. Hieman on ylättänyt, että tämä menikin näin päin että nartut meni paremmin kaupaksi kuin urokset. Ilmeisesti ehkä tulevana keskiviikkona olisi joku tulossa urosta katsomaan ja veisi mahdollisesti jonkun kolmesta pojasta mukanaan. Pennut alkaa olla kooltaan jo niin isoja ja lisäks niiden kanssa touhuamiseen pitäisi olla hirveästi aikaa, että ihan hyvä vaan jos jäljellä olevatkin löytäisivät kotinsa piakkoin. :)
Sen verran mitä oon pupsien kanssa ehtinyt touhuta niin oon kyllä nähnyt, että ne on kaikki aivan ihania luonteeltaan, niin iloisia ja rohkeita. Toki on ne välillä aikamoisia riiviöitäkin, kuten koiranpentujen taitaa kuulua vähän ollakin. :-D Ja varsinkin pojat ottaa jo tässä vaiheessa aika kovia matseja keskenään, ainakin ääntä niistä lähtee kovasti. Karjalankarhukoiraurokset onkin usein luonteeltaan vähän sellasia että eivät ihan kauheesti muista uroskoirista välitä, joten tältäkin kannalta olis poitsuille hyvä saada uudet kodit ennen kuin tilat loppuu kesken. :) Mutta kyllähän se nyt helpottais, jos edes yks nyt tällä viikolla sitten lähtisi uuteen kotiin. Vaikka onhan se aina haikeeta kun pentu lähtee, koska onhan siihen ehtinyt jo yllättävän paljon kiintyä. :)
-K

sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

INSTAGRAM STORY: WEEKS 13-17

Voitte varmaan arvata jo tämän postauksen kollaasien sisällön. :-D Viikolla 13 ja viikon 14 alussa vielä odoteltiin ja siitä eteenpäin tää loppukuu onkin ollut pelkkää vauvaa. ♥
Nää kuvat taitaa olla vielä maaliskuun puolelta. Iltakävelyllä kylillä. // No se haalari joka edelleen odottelee nappeja. // Uusi lipasto ja silloin vielä niin nätissä kunnossa olleet narsissit. :-D
Odottelun viimehetkiä. Vauva alkoikin sitten syntyä muutamia tunteja tuon kuvanoton jälkeen. // Herkkuruokaa. // Tämäkin setti tuli tehtyä vihdoin valmiiksi.
Pentukoiruuksia ja isikoiruuden kanssa mökillä nauttimassa auringosta.
Sittenpä se rakas vauveli syntyi. ♥ Keskiviikosta lauantaihin oltiin sairaalassa ennen kuin päästiin kotiin kauniina keväisenä päivänä.
Kotona olemisen harjoittelua ja ekoja vieraita. ♥
Ekalla vaunulenkillä 8 päivän ikäisenä. // Myö! // Yks aamu kun oli hetki omaa aikaa. :-D
On se niin soma pikku Nukkumatti ♥ // Koiranpentuja moikkaamassa Juhan porukoilla // Itse rauhallisuus on kyllä hurmannu kaikki mummot, ukit, sedät, tädit ja serkutkin. ♥
-K