Alkuviikon flunssa lähti onneks yhtä nopeasti kuin tulikin. Vietin koko tiistaipäivän sohvan pohjalla ja olo oli tosi huono. Ehdin jo viestitellä työkaverillekin, että näinköhän tästä torstaiksi toivutaan, mutta ei olis näköjään tarvinnut hetkeäkään huolehtia, sillä enhän mie nyt kipeenä ole jos töihin oon sopinut meneväni. :-D Torstaina olin siis jälleen iskussa ja tein kolme pitkää, mutta mukavaa työpäivää kaupalla.
Lauantaina menin töihin jo kuudeks ja kattelin koko päivän takavaraston ikkunoista paistavaa aurinkoa ja tauoilla selasin ihmisten some-kuvia kadehtien niitä jotka sai olla ulkona nauttimassa ihanasta säästä. Onneks pääsin lähtemään (kerrankin ajallaan) kolmelta ja kun pääsin kotio keitettiin Juhan kaa termariin kahvia, otettiin muutama koira mukaan ja lähettiin kävelemään jäälle vielä ennen kun tuli pimeää.
Ei vitsi miten oli ihanaa. Just puhuttiin äsken Niinan kanssa Kuopioon ajellessa, että näköjään ikää tullessa alkaa arvostaa ihan erilaisia asioita. Esimerkiks viikonlopun kohokohta voi olla se, että pääsee koko perheen kanssa sunnuntaiaamuna hiihtämään jäälle! :-D Tuo hetki tuolla jäällä oli sellanen mikä meni kyllä miulla henkilökohtaisesti tän lomaviikon kärkeen. Kuvankaunis auringonlasku, oma perhe ja yks ylimääränenkin kakara (Lyytikkä) pyörimässä ympärillä ja se lämmin kahvi siinä kupissa. Täydellinen hiljaisuus (ajoittain.... koirat) ja kevään tuntu ilmassa, ei edes kylmänyt yhtään kun istuttiin kivellä kallion kupeessa.
Näissö mietteissä onkin hyvä lähteä yöunille ja kohtaamaan huomista arkea.
Öitä!
-K
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti