2 0 1 9

Meidän vuosi 2019 koostui oikeastaan kolmesta eri jaksosta: tammi-helmikuun olin vielä kotona hoitovapaalla Samuelin kanssa, maalis-toukokuussa tein kahta viimeistä kouluharkkaa ja niihin liittyviä tehtäviä suurella innolla ja ahkeruudella samaan aikaan kun Samuel oli edelleen kotona ensin Juhan ja myöhemmin milloin kenenkin (yleisimmin mummon/tätien) kanssa. Kesäkuusta joulukuuhun tuli sitten ite oltua ihan vaan töissä; ei lomia eikä vapaita, muutamaa omaa tai Sampan sairauspäivää lukuunottamatta. Kesä-heinäkuu saatiin vielä pidettyä Samuelia "kotihoidossa", mistä suuren suuri kiitos kuuluu ihanille, avuliaille tädeille ja mummolle, sekä Juhan pitkälle kesälomalle. Elokuussa meidän pieni 1v. 4 kk:n ikäinen ukkeli sitten aloitti tosiaan hoidon ja ihan täysillä tunneilla vedettiin koko syksy.

Vuodet ne vaan vierii. Jotenkin tuntuu että varsinkin töiden aloituksen jälkeen koko loppuvuosi meni ihan kuin jossain silmänräpäyksessä. Toisaalta oon iloinen, että en oo käyttänyt ollenkaan aikaa tähän blogiin, sillä olin koko syksyn alkuraskauden takia tosi väsynyt eikä energiaa meinannut riittää perus kotitöihinkään, mutta mielestäni sain kuitenkin oltua tuolle meidän pojalle aika hyvin läsnä. Jotenkin silmät on auennut tosi voimakkaasti sille, että mitkä jutut tässä elämässä on tärkeetä. Varsinkin tällä vauhdilla kun tää aika menee, niin en haluu missata yhtään hetkeä miun lasten lapsuusvuosista. En haluu olla se äiti, jonka lapsi muistaa istuneen vaan kännykkä kourassa tai tuijottaneen lasittunein silmin telkkarin ruudusta Netflixiä. Vaikka myönnän, että sitäkin on viime vuonna tehty, mutta tässäpä asia mihin vois tällä vuosikymmenellä todenteolla puuttua. 

Mut joo, aloitetaas nyt... :-D

Tammikuussa saatiin tosiaan nauttia vielä ihan rauhassa yhteiselosta kotona Samuelin kanssa. Oli paljon lunta ja kovasti pakkasta, joka jopa rajoitti meidän ulkoilua niin ettei pystytty välillä tekemään kun ihan lyhyitä happihyppelyjä. Kävin pitkästä aikaa kirjastosta ihan oikeita kirjoja luettavaks syksyn äänikirjabuumin jälkeen. Suunnittelin kovasti uutta vuotta ja täyttelin innolla kevään aikatauluja kalenteriin. Ennen joulua tilatusta Kettuknitsin langasta aloittelin villasukkia, jotka sain viime viikolla valmiiksi. :-D Eihän niissä mennyt kun vuosi, tai oikeestaan näköjään toisessa sukassa meni vuosi kerran eka sukka on ollut jo kuvauskelponen tuolloin. Imetin Samuelia vielä, mutta päivisin syötiin myös tosi paljon ihan perus (vauvalle sopivia) kotiruokia... Sormin tietysti! Voi sitä sotkun määrää. :-D ♥ Tammikuussa Samppa oppi myös kävelemään!

Helmikuussa rupesin todenteolla kertaamaan muistista hyvin tehokkaasti haihtuneita suun ja hampaiston terveyteen liittyviä asioita, ekan harkan aloitus nimittäin lähestyi hurjaa vauhtia ja se myös jännitti aikalailla. Rupesin neulomaan "Treysta"-islantilaisvillapaitaa, joka tuossa vaiheessa eteni vauhdilla, mutta on siis yllätys-yllätys edelleen tuolla vaatehuoneessa muovipussissa keskeneräisenä. Ei siitä kyllä taida puuttua, kun toinen hiha, joten ehkäpä sekin valmistuis sitten noin vuodessa... :-D Käytiin 1- ja 75-vuotis synttäreillä. Ostelin kevätkukkia kotiin piristykseksi. Loppukuusta oltiin kaveriporukalla mökkeilemässä Tahkolla viikonlopun ajan. Se reissu meni muuten yllättävän hyvin ottaen huomioon, että yksi 10-kuinen ihmispentu oli myös matkassa mukana. :-D

Maaliskuussa se sitten alkoi - miun 10 opintopisteen harjoittelujakso hammashoitolassa. Jännitin aloitusta kovasti, mutta onneks miun ohjaajien kanssa oltiin heti samoilla linjoilla hommien etenemisestä ja lisättiin miun hoitamien potilaiden määrää viikko viikolta hyvin maltillisesti. Paljon pääsin silti näkemään, tekemään ja oppimaan! Muistan että olin hyvin väsynyt harkkapäivien jälkeen ja sohvalla pötköttely ainakin hetken aikaa oli ihan pakollista. Onneks kevät eteni kuitenkin vauhdilla ja siitä sai iltatouhuihin vähän lisäpuhtia. Viikonloppuisin ulkoiltiin, käytiin muun muassa Juhan kaa lumikenkä/hiihtoretkellä ja sit vielä koko perheen voimin käveltiin jäätä pitkin mökin lähisaareen syömään eväitä! Ihania, aurinkoisia päiviä. Juha oli tosiaan tässä kuussa Samuelin kanssa kotona, ja jonakin aamuna kun mie menin harkkaan vasta klo 10 käytiin aamukahvilla testaamassa uus paikallinen kahvila. Leivoin omille synttäreilleni testimielessä smoothiekakkua ekaa kertaa, olihan se ihan hyvää ja raikasta. Loppukuusta oltiin Juhan porukoilla talovahteina ja saatiin sinne vieraaksi muun muassa Sampan 3 kk nuorempi "tyttökaveri". :-)

Huhtikuussa meijän vauva täytti 1 vuotta! Talovahteilu jatkui ja järkättiin sitten synttäritkin mummolassa. Onhan siinä kyllä hirmunen homma tehä noita leipomuksia ja varsinkin kun tulee yleensä hirmu vähän leivottua ja sitten pitää tietysti silti tehä melkein kaikki ite... Kohtahan ne ois sitten juhlat taas edessä, huhhui. :-D Huhtikuussa oltiin tosi paljon mökillä viikonloppuisin ja hyviä kelejä riitti. Miun ensimmäinen harkka loppui ja olin yhen viikon kotona harjoittelujen välissä. Kävin kampaajalla pitkästä aikaa ja otsis teki paluun (on muuten edelleen!). Lisäks käytiin miun kotiviikolla muun muassa uimahallissa uimassa ja Joensuussa shoppailemassa Lotalle yo-mekkoa. Löytyi nätti mekko, mutta muistelen etten ite ostanut kyseiseltä reissulta suunnilleen mitään. Käytiin sillä reissulla kuitenkin tuossa Sarustiikka-sisustusliikkeessä ja sinne täytyy kyllä toteuttaa retki sitten kun oman kodin sisustaminen on ajankohtaista. Toinen lyhyempi ja koko koulun viimeinen harjoittelu yhdessä hoivakodissa alkoi.

Kuljin kävellen/pyörällä harjoitteluihin ja erityisesti on jäänyt mieleen tämä eräs pyörämatka harjoitteluun toukokuun alkupäiviltä, kuva-aineistoa lopputulemasta matkan jälkeen voitte nähdä alaoikealla. :-D Onneks lumet karis nopeaan ja vaikka kevät olikin viileä niin oli siellä ihan nättejäkin kelejä. Yritin innostua lenkkeilystä pitkästä aikaa ja vähän ehkä siinä onnistuinkin, mutta nättinä iltana hölkytellessä ongelma on siinä että joka kulmalla pitää pysähtyä ja napata kuva. :-D Vietin toista äitienpäivääni, sain ihanan kukkakimpun perheen miehiltä. ♥ Grillikausi piti tietysti jo avata, koska säässä kuin säässä. Ruuasta puheen ollen, meidän imetystaival muuten päättyi äitienpäivänä 13 kk:n jälkeen. Voih ja huoh, kyllähän se oli aika haikeaa! Onneks kohta pääsee taas... :-) Imetyksen lopettaminen oli meille aika helppoa. Ihan viimesinä viikkoina kun olin harkassa tuli imetettyä enää ehkä 1-2 kertaa päivässä, eikä nekään kerrat selkeesti enää olleet mitään kovin pakollisia, joten tuosta määrästä oli sitten helppo lopettaa kokonaan. Harkka loppui, valmistuin ja sain vihdoin paperit! Ammatti seitsemän vuotta lukiosta pääsyn jälkeen tuntui tosi hyvältä. Miun parin viikon kesäloma peruuntui, koska sain pyynnön aloittaa työt jo sovittua aiemmin ja mikäs siinä oli aloittaessa, kun heti pääsi ihan oikeisiin, omiin hommiin. :-)

Kesäkuu alkoi Lotan ylppäreillä ja Niinan polttareilla. Polttarikeliksi sattui muuten yks kesän kuumimmista päivistä, mikä oli tosi jees kun miettii mitä ois voinut olla. :-D Viileetähän sitä sitten muuten olikin. Taidettiin muuttaa Juhan porukoille taas hetkeks asumaan, kun Juhan sisko hoiti Samppaa siellä. Löysin Sampalle pieneltä paikalliskirpparilta sopivan pyöräilykypärän ja pyöräiltiinkin oikein innokkaasti ympäriinsä melkein joka ilta. Kävin mattopyykillä ja jopa kerran uimassa tuossa meidän lähilaiturilla. Juhannuksesta en muista oikein mitään..? Varmaan Juhan sisarusten ja Sampan serkkujen kanssa tuli sitä vietettyä. Kuun lopussa piipahdettiin perinteisillä Kesälahden Muikkumarkkinoilla.

Heinäkuun alussa tehtiin vihdoin se jo aika monta vuotta suunniteltu kesäreissu Punkaharjulle. Oltiin siis ihan yks päivä vaan; vierailtiin Hotelli Punkaharjussa ja sen ympäristön harjumaisemissa, miun serkun ratsutallilla ja poistulomatkalla pysähdyttiin vielä miun tädin luona. Heinäkuussa syötiin aika montaa eri mansikkakakkua. Mökin saunaremontti valmistui viimein ja päästiin ekaa kertaa koko kesänä sinne saunomaan. :-) Loppukuuksi lomalaisille tarjoiltiin vielä kunnon kesäkelejä, joista pääsi jonkun verran tämmöinen työläinenkin nauttimaan. Käytiin Juhan ja parin karhukoiran kanssa veneretkellä, eli toisin sanoen koiraset pääsi treenaamaan peruskuntoa uimalla saaresta toiseen ja myö ihailtiin samalla auringonlaskua.

Elokuussa Sampan hoito sitten alkoi. Järkättiin Juhan siskolle babyshowerit, ite pääsin kokoomaan ekaa kertaa yksikseen tuota vaippakakkua ja sen teko oli oikeesti aika mukavaa puuhaa. Meijän ystävät meni naimisiin, juhlissa oli ihana tunnelma ja paljon vanhoja tuttuja ja ystäviä. ♥ Oltiin Juhan kaa siellä ihan kahestaan, mikä teki kyllä hyvää ja oli jollain tapaa niin paljon vapaampaa olla tuollaisessa juhlatilaisuudessa kun ei tarvinnut miettiä koko ajan lapsen tarpeita. :-D Kerättiin marjoja (mustikat+vadelmat+puolukat) ja oltiin möksällä rauhottumassa. Itseasiassa oltiin Juhan kanssa myös pari viikkoa noiden häiden jälkeen yö kahestaan mökillä, ne oli vähän niinkun treffit. Treffi-illan ohjelmaan kuului myös romanttista ajelua ympäri metsäteitä koiran liikkeitä gps:n kautta seuraten ja yksi auton renkaan puhkeaminen ja sen vaihtaminen vesisateessa. :-D Samppa osallistui ekoihin Hippo-juoksuihinsa ja se se vasta oli hupaisa näky. Ajeltiin yhtenä viikonloppuna Juhan veljen ja tämän vaimon luo Orimattilaan, samalla reissulla käytiin myös Lahdessa ja Kiikunlähteellä.

Työ- ja hoitoarki alkoi normalisoitua. Viikonloppuisinkin oltiin tosi usein "hoitorytmissä", mikä oli toisaalta ihan kivaa niin eipähän menny päivät makoillessa. :-) Syyskuun alussahan oli vielä hellettä useempana päivänä, ja oisko niistä viimesimpänä oltu ystäväperheen luona illalla saunomassa ja uimassa. Meijän hääpäiväviikonloppua (nro 7) vietettiin luonnon helmassa koiria juoksuttaen ja sieniä kovasti etsien, mutta huonosti löytäen. Tein muuten just hääpäivän iltana positiivisen raskaustestin, siinä oli kyllä aikamoinen lahja meille useemman kuukauden "haaveilun" jälkeen. ♥ Uuden työkaveriystävän kanssa käytiin sateisena sunnuntaina kattomassa Downton Abbey -leffa asiallisten eväiden kanssa (teetä ja pikkuleipiä). Pitkästä aikaa järkättiin leikkitreffit meijän mammaryhmän muksuille, kaikki on jo niin isoja! Oltiin Sampan kanssa mummolassa yötä ja syötiin vähän normaalia runsaampi aamupala. Olin muuten syyskuussa pitkästä aikaa rehellisessä kuumeessa muutaman päivän (Samppa oli kans, oisko ehkä tartuttanut miutkin), eikä ois voinu tulla parempaan hetkeen pari saikkupäivää kun just aloin kärsiä niistä - ah niin ihanista - raskauspahoinvoinneista.

Lokakuussa olin vaan pahoinvoiva ja väsynyt. :-D Monena iltana pyysin et Juha kävis nukuttaa Sampan, koska nukahdin AINA sen kanssa samaan aikaan ja muutaman kerran taisin vaan heittää ylimääräset vaatteet pois ja jatkaa unia aamuun asti (klo 20-06 ja silti ihan silmät ristissä taas seuraavanakin iltana). Täytyy sanoa, että se on kyllä ainakin meidän kohdalla ollut totta, että toisen raskauden aikana on sitten tosi paljon väsyneempi, ja varmasti sillä energiaa pursuavalla taaperolla, jolle pitää aina iltaisin keksiä viihdykettä, on osansa tässä väsymyksessä. No nyt ei onneks enää väsytä ihan niin paljoo joka ilta niin kuin syys-marraskuussa. Lokakuun alussa tehtiin nopea viikonloppureissu Espooseen Samuelin serkun 1-vuotissynttäreitä silmälläpitäen ja just sinä viikonloppuna ei ollut ihan niin paha olo, ihme kyllä. Mentiin junalla ekaa kertaa, Interrail oli ihan kiva kun siinä oli se lastenvaunu, mut poistullessa Pendolinolla saatiinkin jo vähän käyttää mielikuvitusta et mitä kaikkea junamatkan aikana voikaan tehdä. :-D Ulkoilua oman jaksamisen mukaan (ainiin meillähän siis on myös Nuka ja Neo edelleen, vaikka niistä ei näköjään paljoa mainintaa täällä erikseen ole mutta mukana menossa ovat kyllä), Tyhy-retki Muljulaan ja vähän lisää lastentauteja kuului myös lokakuun ohjelmaan. Sampalla oli eka kurkunpääntulehdus, päästiin yhtenä päivänä oikein ambulanssikyydillä päivystykseen kun toinen vähän säikäytti tietenkin ilman autoa kotona kanssaan olleen äippäsen.

Pahimmat olot alkoi pikkuhiljaa helpottaa. Käytiin ekassa ultrassa toteamassa, että eläväinen vauvahan siellä masussa on. ♥ Isänpäiväksi leivottiin suklaa-mustikkakakkua ja oltiin koko porukalla koolla. Jonakin työaamuna on näköjään jo vähän hymyilyttänytkin niin, että on pitäny ihan selfie ottaa..? :-D Lumet tuli ja lumet meni, kerettiin tehä hieno muumi-lumiukko mummolan pihaan. Osallistuttiin "Päivä paloasemalla"-päivään ja ihmeteltiin hienoja piipaa-autoja.

Sikäli vähän erilainen joulukuu, että en ottanut yhtään stressiä joululahjoista, enkä koko joulusta. Ensin vähän niinkun sovittiin Juhan kanssa ettei osteta tänä vuonna lahjoja ollenkaan, mutta sain sitten muistaakseni 21. päivä kaupoilla ollessani innotuksen ostaa ihan muutamia paketteja. Mutta esimerkiks Juhan kanssa ei ostettu toisillemme mitään. Samppa sai pari lahjaa. Ja tietysti kun mummoilta, ukeilta ja tädeiltä tuli kans lahjoja niin niitä kertyi jo ihan tarpeeks yhdelle pikku-ukolle. Joulukuu meni tosiaan töiden osalta mukavasti, kun sain tehdä kolme viikkoa ja muutamia yksittäisiä päiviäkin vielä suuhygienistin hommia. Itsenäisyyspäivän pitkä viikonloppu oli ihan luksusta ja tuntui pieneltä lomalta pitkän syksyn jälkeen. Ja joulun aikaanhan oli työmyyrällekin ihan huiput vapaat. Olin päivystävää hammaslääkäriä avustamassa 23., 27., 30. ja 31. päivä, mutta muutenpa noita vapaita tulikin kivasti keskelle viikkoa. Paistettiin porukalla pipareita. Neuloin yhet sukat Samuelin hoitotädille kiitokseks syksystä. Sairastin muuten vissiin jonkin sortin enterorokon, yks viikko meni huonolla syömisellä kun suu oli niin kipee aftamaisista rakkuloista kielen sivussa... Että kyllähän tuota tuli syksyn aikana sitten jokunen tauti kaiken kaikkiaan pidettyä. Jouluna oltiin parissa eri paikassa, meijän iskä lähti karkuun Espanjaan niin oli sitten yks paikka vähemmän käytävää tuohon aaton ja joulupäivän tienoille, mikä rauhoitti kyllä niitä päiviä kummasti. Saa nähdä, joko ens jouluna saataisiin olla ihan omassa kodissa ja pyytää vaikka vastavuoroisesti vieraita meille kylään. ♥

Siinäpä se yksi vuosi taas pääpiirteissään oli. Ja nyt ollaan jo uudella vuosikymmenellä, kääks! Vuosipostaus-tägillä löytyy aika monta edellistä vuottakin, jos joku haluaa niitä käydä lueskelemassa. :-) Tänä vuonna tuleekin itseasiassa kymmenen vuotta siitä, kun ekat tekstit tänne blogiin oon näpytellyt... Eikä noita ekoja tekstejä pysty kyllä huvittumatta lukemaan. :-)
-K

Kaksi viikkoa uutta arkea takana

Heissan! Uumoilinkin, että bloginen saattaa pikkuisen hiljentyä maaliskuun ja harjoittelun aloituksen saapuessa. Mie en virallisesti oo ollut mitenkään erityisen väsynyt harkasta kotiuduttuani, mutta kyllä sitä mieluiten keskittyy sitten illan aina viettämään jollain muulla tapaa kuin koneella istuen. No okei, eilen perjantaina, viikon päätteeksi, kyllä nukahin vahingossa telkkarin ääreen sohvalle, mutta siinä vaiheessa kello oli jo sen verran paljon että ei ihmekään.

Tää uusi arki, mie harjoittelussa ja Juha Samuelin kanssa kotona, on lähtenyt tosi kivasti liikkeelle. Joinakin aamuina on kyllä itestäkin tuntunut että saispa jäädä vielä lämpimän peiton alle nukkumaan, mutta pääsääntöisesti oon ollut joka aamu tosi hyvillä mielin lähdössä oppimaan uutta ja kertaamaan vanhaa. Juhalla ja Sampalla keskinäinen elo sujuu tietysti tosi hyvin, ei oo ollut mitään ongelmia missään asioissa. :-) Etukäteen mietitytti, että mitenköhän meillä imetys sujuu, kun oon päättänyt että nyt ainakin tuohon vuoden ikään asti vielä imetän, mutta siihenkin on löydetty hyvä päivärytmi ja se nyt tässä vaiheessa saakin olla jo aika vähäistä. Alle viis kertaa päivässä tulee oikeestaan enää tissiteltyä. :-) 

Harkassa on lähetty hyvin rauhallisesti liikkeelle, mikä on ollut miusta tosi hyvä. Oon opetellut nyt nää pari ekaa viikkoa just tuon paikan päivärutiineja, tehnyt paljon potilasvaihtoja ja alku- ja loppusiivouksia. Vähitellen on lisätty myös potilastöitä ja tällä viikolla tein päivittäin hammaskiven poistoja, yhen harjausopetuksen ja pari tarkastusta. Ens viikolla ois tarkoitus sitten siirtyä näiden edellisten lisäks myös lohkeamien korjaukseen, kun niitä tuolla suuhygienistit tosi paljon tekee. Lisäks oon nähnyt tosi paljon ja vaikka mitä; pysyviä paikkoja, oikomista ja jopa maitohampaiden poistoja suuhygienistien toimesta... :-D Tosi työpaikkakohtaista on et mitä missäkin shg:t pääsee tekemään, mutta täällä kyllä tekevät tosi paljon myös hammaslääkärien helpompia hommia ja jakavat sillä tavalla kokonaistyömäärää keskenään.

Tuolla on ollut nyt vähän muutoksia henkilökunnassa ja niimpä miullekin kuin ihmeen kaupalla tarjottiin uudelleen töitä, saisin siis aloittaa heti kun vaan on mahdollista. Niimpä touko-kesäkuun vaihteen parin viikon lomailu onkin peruttu, ja pääsen ilmeisesti heti sillon ottamaan vastaan omia potilaita suuhygienistinä. Hurjaa. :-D Alunperinhän miun piti olla vaan kesä hammashoitajana, ja niitäkin hommia on siis sitten myös kesällä tiedossa. Eli työntäyteistä kesää näillä näkymin pukkaa. Täytyy yrittää nyt näiden viiden seuraavan viikon aikana imeä niin paljon tietoa ja kättentaitoja kuin vaan mahdollista, jotta töiden aloitus ei tuntuisi niin jännittävältä ajatukselta. :-D

Sellasia kuulumisia tänne. Nyt rupean viettämään lauantai-iltaa rakkaiden miekkosteni parissa. Palaillaan!
-K

Vielä hetki kotona

 Viikko sitten tosiaan loppui äitiysloma ja nyt oon hoitovapaalla. Ei raaski ja huvita laittaa vielä noin pientä hoitoon, ja jos mahdollista vaan olisi niin oisin mielellään kotona vaikka siihen asti että lapsi on parivuotias. Valitettavasti kotivanhemmuutta ei kovin hyvin valtion puolesta tueta ja näin ollen täytyy miunkin jo piakkoin jatkaa opintojani, jotta valmistuisin pian ja pääsisin kiinni työelämään. Oonkin nyt siis tässä kotona enää tämän tammikuun ja helmikuun, ja sitten aloitan kolmen kuukauden harkkaputken, jonka jälkeen saan toivon mukaan paperit käteen. 

Samuel menee nyt näillä näkymin varmaan elokuussa hoitoon (eli 1 v 4 kk ikäisenä), jos ja kun toivottavasti saadaan kesäaika sumplittua perhepiirin kesken. Maaliskuusta huhtikuun puoliväliin Juha on Samuelin kanssa kotona ja pitää loput isyysvapaansa siinä samalla, ja sitten siitä eteenpäin huhti-toukokuun on Lotta-täti suostunut Samuelia ainakin jonkin verran hoitamaan. Juhalla on onneks joustonvaraa työvuoroissa ja miullakin saattaa toukokuussa hyvällä lykyllä olla iltavuoroa niin että mennään Juhan kanssa ristiin. Kesäkuu on vielä iso kysymysmerkki, kun ei tiedä yhtään että saanko heti töitä vai enkö saa vai menenkö sitten kesäks vielä mahdollisesti kauppaan töihin jos oman alan töitä ei heti löydy. Luotan kuitenkin jostain syystä kovasti siihen, että löytyy aina joku joka voi Samuelia kattoa. Heinäkuun sitten taas Juha on lomalla, eikä ulkopuolisen hoitajan tarvetta ole, vaikka mie oisinkin töissä.

Mutta niin, kyllähän tuo vähän haikealta ja harmilliselta jo nyt tuntuu, kun tiedostaa miten vähän näitä kotipäiviä on loppujen lopuksi enää jäljellä. Samppa varmaan ihmettelee, kun äiti haluaa vähän väliä sylitellä ja halitella ja pusutella ja ottaa kaiken irti päivittäisistä läheisyyshetkistä. Välillä mieleen tulee ihan älyttömiä ajatuksia esimerkiks siitä, että unohtaako tuo lapsi sitten kun oon päivän poissa että kuka mie oon ja enkö ookaan sille sitten enää se kaikkein tärkein ja turvallisin ihminen, mitä ehkä nyt oon... Mutta ehkäpä kaikki vanhemmat painiskelee samanlaisten asioiden äärellä. 

-K

ps. Miun tokan kuvan erittäin hehkeännäköinen olotila johtuu siitä, että oon ollu jonkun kummallisen virustaudin kourissa jo kohta pari viikkoa. Ylähengitystieinfektio siis, mutta ilman kuumetta ja köhää. Viime viikolla kävin lääkärissä ja sain ohjeeks levätä ja juoda hunajateetä, ja sitä ohjetta oon nyt sitten tässä viikonlopun ajan noudattanut, tuloksetta. Jos ei ala olo kohta paranemaan, niin pitää varmaan lähteä uudestaan ruikuttamaan.

INSTAGRAM STORY: WEEKS 44-48

Marraskuu, kiitos ja hei hei. Tää kuukausi olikin varsinainen sairastelukuukausi meidän perheessä, joten nyt jätettäisiin sitten mielellään hetkeksi syksyn taudit taaksepäin.

 Nää kuvat taitaakin olla vielä lokakuun puolelta, mutta viikon 44 alusta. Tässä vaiheessa sain tehtyä näitä isänpäiväsukkia vielä arkipäivisin salaa Juhan töissä ollessa, sitten se jäikin kotiin saikkuilemaan. // Ihana Bookbeat! Lokakuun saldona viisi, tai oikeestaan neljä ja puoli, kirjaa (koska luin Elävien kirjan loppuun, alotin sitä jo keväällä ja jäi sillon vähän kesken). Tykkäsin kaikista, mutta erityisesti tuosta Jojo Moyesin Ne jotka ymmärtävät kauneutta. ♥ Suosittelen. Marraskuu onkin sitten ollut alkuinnostuksen jälkeen vähän rauhallisempi lukemisen/kirjojen kuuntelun suhteen. :-) // Tulipahan hankittua upouusi pesukone, kun vanha hajosi. Pyykinpesu on paras kotihomma, joten tykkään!

Alkukuu. Pimeetä, harmaata, sumuista, märkää. Ei aurinkoa näköpiirissä. // Meinasin hienosti unohtaa muskarin, muuta ohjelmaa kun ei tuolla viikolla oikeestaan ollutkaan kun se. :-D // Ekat glögit!

Tän kaverin kuvaaminen alkaa olla todella haastavaa. Neuvolaa ei tässä kuussa ollutkaan, joten mittailtiin poitsua omatoimisesti kotona. Vähän epäilyttää että saatiinkohan mitat oikein, varsinkin paino saattaa heittää. Vaa'an lukemat muuttui jokaisella yrityksellä. :-D

Maanantait on kirjastopäiviä ♥ // Lenksulla. // Sain harkkapaikan varattua maalis-huhtikuulle. Huh!

Juhan ensimmäinen isänpäivä! Itse isänpäivänä mie nukuin pahasti pommiin ja Juha oli herännyt hoitamaan Sampan aamutoimia, syöttänyt sille jo puuron ja laittanut päivävaatteet ennen kuin tulivat minnuu herättelemään. Hienoa. :-D Onneks se ei ollut moksiskaan. ♥ Annoin palkkioks hienosta toiminnasta valmiit sukkaset. Ja sitten lähettiin loppupäiväks Juhan porukoille. // Miun iskää ja ukkia nähtiin jo isänpäivää edeltävänä torstaina kakuttelun ja kahvittelun merkeissä. // Juha ja Juhan isä sai myös mätsäävät hirvipipot metsälle, Juhalle tein lisäks myös tuubihuivin kaulaa lämmittämään tuon samaisen kankaan jämästä.

Nää kaikki on siltä päivältä, kun käytiin Sampan kaa Joensuussa. Aamu alkoi aikaisin, koska Juha piti käydä heittämässä töihin, että saatiin auto käyttöön. // Kahvipöydän herkkuja (kuvan alalaidassa miun melkein uuniin unohtunut ja hitusen tummaksi kärähtänyt marjapiirakka). // Ekat loskat.

Kirjoittelin harkkapaikkaan lähtötason ja tavoitteet valmiiksi ja kylläpä osas olla kirjoittaminen nihkeää. Onneks oon sentään välillä tänne blogiin kirjoitellu, niin en ollut ihan totaalisessa lukossa, mutta ammattisanasto oli kyllä hakusessa. En myöskään meinannut millään muistaa, että mitä kaikkee oon koulussa jo tähän mennessä oppinut. // 7-kuinen Samuel on vauhdikas kuin mikä. Oppi konttaamaan ja samantien alkoi myös nousta pystyyn. Nyt tapailee ekoja askeleita tukea vasten. // Sovittiin serkun kanssa, että ens syksynä mennään Tampereen käsityömessuille yhdessä, kun tänä vuonna en tajunnut edes miettiä asiaa. Jei!

Tosiaan sen jälkeen kun Juha oli tervehtynyt ja sairastuvasta oli olevinaan jo toistamiseen selvitty, alkoi Samuelille flunssa. Keskellä yötä räkä alkoi vaan valumaan ja sitä valui ja valui ja valui. // Ei oo meijän talossa hirveesti joulukoristeita eikä edes mitään tunnelmavaloja, mutta kynttelikkö sentään löytyy. // Maanantait on edelleen kirjastopäiviä. Tuossa kuvassa kello oli ehkä vähän vaille neljä. Pimeetä on!

Saikkuilua, auringon ihailua sisältä käsin, pitkästä aikaa vitamiinipommi aamupalapöydässä smoothien muodossa. Samppakin sai maistaa. No tuossa ekassa kuvassa taitaa tauti olla menossa jo pois päin kun kerran noinkin pitkään on nukuttu.

Meillä kyllä nuo Black Fridayn ja koko sitä edeltävän viikon ostelut lähti vähän lapasesta. Tosin ihan tarpeellisia juttuja oli muut (uus tietokone, molemmille uudet puhelimet ja muutamia joululahjoja), mutta tää lankapaketti oli vähän niinkun ennakkojoululahja itelle. ♥ // Söpö pieni nuhanenä. Samuelilla on näköjään samanlainen kuiva talvi-iho kuin miulla ja nuo posket helottaa aina iltasin ihan punasena kun on jouduttu pesemään naamaa monta kertaa päivässä. Eikun rasvaa naamariin.

Pidettiin mammakerhon pikkujoulut. Tortilloja ja paljuilua! En ollutkaan ennen käynyt paljussa. Ihana oli kuutamossa ja pikkupakkasessa lillutella. Tosin ylläriylläri, piti aika rauhallisesti nousta lopuksi ylös ettei verenpaineet heitä häränpyllyä ja taju lähde. Näin on kerran Imatran kylpylän kuumavesialtaassa meinannut käydä. :-D

Ihanan valoisa lumen ja auringon yhdistelmä. // Lappeenrannan ostoskeskuksissa oli joulukoristeet viritelty viimesen päälle. // Rutaleet lenkillä. ♥ :-D

-K

INSTAGRAM STORY: WEEKS 40-43

Siinä missä kesä ja syyskuu tuntui menevän ohitse ihan hujauksessa, lokakuussa aika taas vaihtelun vuoksi hidastui ja meni entistä, normaalia vauhtia. Viikot hujahtaa ohi edelleen hetkessä, mutta silti kuun alusta tuntuu olevan hirmu pitkä aika. Pian alkava marraskuu, mikä on tunnetusti ehkä vuoden tympein kuukausi, aikoo tietysti taas madella eteenpäin niin hitaasti kuin mahdollista.

 Lokakuun ensimmäisenä päivänä tavattiin mammaporukan (ja vauvojen) kanssa brunssin merkeissä... // ihailin aurinkoisella kelillä kauniisti esiin tulevaa alkavaa ruskaa.... // ja käytiin illalla pentukurssin viimeisellä kerralla eli kaupunkikävelyllä. Otettiin myös tuo Mosse-poika mukaan ja teki sillekin ihan hyvää kyllä nähdä vähän muutakin kun mettää ja omaa tarhaa. :-D

Samuelin puolivuotispäivän lähestyessä muistelin puolen vuoden takaisia tapahtumia... // käytiin neuvolassa tarkastuksessa... // ja yritettiin ottaa perinteeksi muodostunutta kuukausikuvaa, mutta tästä lähtien näissä kuvissa tää kuvattava on sitten varmaan aina vaan näin päin. :-D

 Puolivuotispäivänä saatiin yllätysvieraita Kuopiosta ja oltiin siitä hyvin iloisia. ♥

Hah, tuon ekan kuvan jälkeen ei olla kyllä kertaakaan nukuttu enää noin pitkään. :-D // Vihdoin käymässä Joensuussa ja Reetan & Janin luona. Pitkäänhän siinä menikin että eestyttiin. // Puolivuotispäivän jälkeen Samuelilla alkoi ihana viikon mittainen räkätauti. Onneks on Frida!

Ajateltiin et flunssa saattoi johtui siitä(kin) kun makkarin ikkunan vieressä käy niin kova veto, joten piti vaihtaa järjestystä että saatiin Samuel turvaan kylmältä. Oli vähän angstinen olo tuota järjestystä vaihtaessa, mut sain kun sainkin kaiken mahtumaan jotenkuten huoneeseen. :-D

Ulkoilua. ♥ Tuossa näköjään mentiin vielä vaunukopan kanssa, mutta aika heti näiden kuvien jälkeen tultiin siihen tulokseen että ratasosa on meille jo parempi.

Voi itku. // Voi itkujen itku. Reklamoin tän bodyn kun ärsytti niin paljon kun ekalla käyttökerralla tuli reikä. Kerrankin kannatti ja nyt meillä on upouusi vastaava body laatikossa. // Nuhanenä ♥

Alotin neulomaan Novitan 90 v. yhteisneulontatorkkupeittoa, josta tulis oikeesti tosi iso mut ajattelin et jos tekisin siihen vähän vähemmän noita ruutuja niin et siitä tulis sopiva päiväpeitto Sampan pinnasänkyyn. // Pitkät päikkärit oli tässä kuussa kyllä harvinaisuus, mutta nyt näyttäis et ne on tehny paluun! Jo kahtena päivänä parin tunnin päikyt aamupäivällä. ♥ Äiti tykkää.

Ruokajuttuja. Ollaan tässä kuussa ruvettu vähän harjottelemaan sormiruokailua. Vielä en oo antanu Sampan syödä ite ihan kokonaista ateriaa, mutta se on saanut syödä aina ite jotain lisuketta soseen tai puuron ohella. Oon ollut vähän laiska tekemään Samuelille ite soseita, mutta tuo Samasta padasta-kirja kyllä innosti kokeilemaan ihan perusruokien tekoa niin että vauvan osuus otetaan vaan vähän aiemmin erilleen. // Munakoiso-tomaattivuoka valmistumassa. // Nams kun oli hyvää. Ja Samppakin tykkäs.

Juhalla oli pieni syysloma. Sillä oli viikolla 42 torstai ja perjantai vapaa. Mietittiin eka et ois lähetty kattomaan Samuelin uutta serkkua Espooseen, mutta ei sitten jaksettu. Joten oltiin ihan vaan kotona. :-D // Tehtiin hyvää ruokaa... // ja vielä hyvempää jälkiruokaa.

Ihana ja lämmin syyspäivä. Taas ulkoilemassa. Täytyy sanoa että oli noilla äänikirjoilla kyllä vaikutusta et tuli tehtyä tässä kuussa jotenkin paljon pidempiä vaunulenkkejä.

Milla-täti tuli syyslomalle kotiin ja käytiin sen kanssa shoppailemassa ja kahvilla. Kirppikseltä tuli tehtyä pitkästä aikaa kunnon löytöjä ja myös Marimekon ystävämyynneissä pyörähdettiin. Samuelin kanssa ei oo hirveesti vielä missään kahviloissa tai ravintoloissa käyty ja tuli tosi hyvä mieli kun se oli jotenkin hirmu hyvällä tuulella tuolla kahvilassa viihdyttäen muitakin asiakkaita.

Juha on ihan höyrähtänyt noihin suppilovahveroihin, joten lähdin sen kanssa niitä keräämään erään kerran Sampan jäädessä hetken mummon hoiviin. Ja kyllä niitä sitten paljon löytykin. Yks pakastelokero on nyt täynnä ja pitää yrittää käyttää noita aika nopsaan pois että jossain vaiheessa lihatkin saadaan mahtumaan.

Meille tuli aamulla aikasin jotain remppamiehiä tarkistamaan pattereita, joten lähettiin suosiolla mummolaan yöks ja pois alta. Samalla Juha sai nukkua yhden yön rauhassa yksikseen, kun alla alkoi olla useampi katkonainen yö Sampan heräilyjen takia.

Neo täytti vuosia. ♥ Se on kyllä ikuinen pentu. :-D // Yritäppä siinä sit imuroida. // Hakkaraisten vastavuoroinen vierailu meille. :-)

-K

INSTAGRAM STORY: WEEKS 36-39

Heihei syyskuu! Syksy saapui jälleen kerran virallisesti tän kuun aikana. Tuntuu jotenkin niin hullunkuriselta, että _just vasta_ kärvisteltiin hirveessä helteessä, ja nyt sitten on muutamana päivänä ollut jo toooosi kylmä. Siis suorastaan pitkät-kalsarit-jalassa-kylmä. :-D

Hallan kanssa on pentukouluiltu maanantaisin. Vielä yks kerta olis jäljellä! Neitokainen on kyllä kivasti rohkaistunut, vaikka vähän toiset koirat edelleen jännittää. // Yhtäkkiä onkin jo pimeä hirmu aikaisin ja kumpparit on saanu useempana päivänä laittaa jalkaan.

Voihan ihana pieni viiskuinen. On katottu pesistä, käyty muskarissa laulelemassa, maisteltu erimakuisia soseita, istuttu syöttiksessä ekoja kertoja ja ruvettu ryömimään ihan hirveellä vauhdilla ympäri kotia. ♥ Oon muuten ajatellut, että nyt kun Samuelilla alkaa omat pirteet tulemaan paremmin näkyviin niin rupeisin vähän vähentämään hänen kuvien jakamista kaikelle kansalle.

Kauhee uuskotikuume, eikä Suomen kauneimman kodin kattelu auta kyllä asiaan yhtään! // Oon siivonnu tässä kuussa varmaan kymmenen kertaa koko kämpän. :-D Nyt kun Samuel liikkuu enemmän niin pitää yrittää pitää paikat siistinä. Välillä kyllä tympii ainainen imurin kanssa heiluminen. // Kohta sitä ei kynttilöitä enää missään varmaan sitten poltellakaan.

Meillä oli kuudes hääpäivä ja yhdestoista yhdessäolon vuosipäivä! :-D ♥ Leivoin romanttisesti kuivakakun.

Voi että aamut on kyllä ihan parhaita. ♥ // Yks aurinkoinen syyssunnuntai. Käytiin Sampan kanssa vaatekutsuilla. Käytiin itse asiassa tässä kuussa kaks kertaa vaatekutsuilla. Ja ens kuussakin olis kahdet... :-D // No on illatkin kyllä aika ihania, varsinkin sillon kun pikku tuhisija nukahtaa syliin. ♥

Pientä aktivoitumista liikunnan puolella havaittavissa vihdoin! Olo on ollut kyllä nyt tosi paljon parempi, kun on tullut tehtyä edes vähän jotain. Oon päässyt nyt alkuun käymään kerran viikossa salilla, mutta yritetään sumplia nää omat ja yhteiset menot silleen, että pääsisin halutessani jumppailemaan kaks kertaa viikossa. // Viime sunnuntaina lähin koirien kanssa kävelylenkille musiikit korvilla niin kovasti rupeskin juoksujalkaa vipattamaan ja tuli sitten hölkyteltyä hämärässä semmoset 35 min ja vitsit että tuntu hyvältä pitkästä aikaa!

Osallistuttiin Sampan ja muutamien äiti- ja vauvakavereiden kanssa paikalliseen Iltalento-tapahtumaan, missä eri liikkeet oli auki vähän pidempään ja tuossa keskellä kylää oli pieni torimainen alue, jossa oli ohjelmaa ja myyjiä. Suosituin juttu tais kuitenkin kävijämäärästä päätellen olla tuo Kotileipomon pitämä kakkubuffet, jossa sai syödä niin paljon tarjolle laitettuja suolaisia ja makeita herkkuja kun maha vaan veti. Nams.

Pesismestaruudet ratkottiin alkukuusta ja kun kerrankin yks finaalipeli sattu suht. lähelle niin lähettiin Joensuun uudelle Kerubi Stadionille kattomaan Joman ja KPL:n toista kohtaamista. Seuraavana päivänä tuli sitten seurattua vielä viimeistä finaalia Ruudun kautta ja kultaahan sieltä tuli Jomalle suoraan kolmessa pelissä! // Pesisottelun ajan Samuel oli mummon luona hoidossa Joensuussa. Huolehtivainen isi heti poikansa luona, kun tultiin pelistä pois. ♥

Ostin ihanan auringonkukkakimpun sieltä Iltalento-tapahtumasta ja se ilahdutti meitä ihmeen kauan: kahden viikon ajan! Heitin sen eilen vasta pois. Toki oli se kyllä viimesinä päivinä jo sen näkönen, että ei paljoa enää ilostuttanut. :-D // Metsässä ♥

Samuelin vaatteita on tullut taas vähän kateltua sillä silmällä että oisko mille tarvetta. 68-kokoiset tuli laiteltua jo pois lukuunottamatta muutamia housuja jotka vielä menee. // Ärsyttävä sukkakorikin pääsi käsittelyyn ja tuli ihan viivottimen kanssa mittailtua, että mitkä vielä sopii ja mitkä ei. // Ainiin ja Samuelin eka hammas on vihdoin puhkassut limakalvon (d71 eli vasemman puoleinen alaetuhammas)! Tästäkös suuhygienisti-mamma on innoissaan. 

Mauri-myrskyn jälkimaininkeja. Vaikka ei se myrsky kyllä edes kunnolla yltänyt tänne meille. // Leivoin perjantaina pullaa! Meillä oli jostain syystä hiivapaketti jääkaapissa niin pakko oli ryhdistäytyä ja tehdä siitä jotain. Leivoin sitten Kinuskikissan-ohjeella kaks tuollasta bostonkakkua. Sain jopa taikinan kohoamaan jotenkuten, yleensä kun ei oo ollut oikein hirveetä menestystä meikäläisellä pullataikinan kanssa. :-D // Olihan vielä lämmintäkin.

Nää kuvat on sit eiliseltä lenkiltä. Kävin koirien kaa sellasen vajaan tunnin reippailemassa kirpsakassa syyssäässä.

Jatketaas sitten viikonlopun viettoa. Tänään mennään käymään vielä miun ukin luona. Suunnitelmissa myös neuloa vähän vauvasukkia ja leikata muutamia kankaita ompelua varten valmiiks. :-D Samuel kävi äsken nukkumaan, joten nyt täytyy yrittää olla tehokas! Moroooo!

-K