Kymmenen vuotta parisuhteessa

Miulla oli eilen lähes koko päivän kestänyt operaatio, kun kopioin äitin vanhalta ulkoselta kovolta kaikki mahdolliset omat kuvat mitä löysin miun uudelle kovolle ja järjestelin ne fiksusti kansioihin. Nyt tuossa uudella kovolla, jota aion pitää kuin kukkaa kämmenellä, on kuvia jostain vuodesta 2006 lähtien. Ennen järkkäriä miulla oli Panasonicin kompaktikamera, jonka kaikki kuvat oli tuossa vanhalla kovolla tallessa (03/2008-01/2012) ja myös järkkärikuvia löyty alkuvaiheesta (01/2012-08/2012), mikä oli mukava yllätys. Harmi kyllä aikaväli 09/2012-04/2016 puuttuu nyt kokonaan sen viime kesänä hajonneen entisen kovon takia, mutta yritän vielä kaivella ja tallentaa niitäkin blogin arkistoista ja Flickristä. 

Mutta siis. Noita vanhoja kuvia selaillessa tuli ihan tosi nostalginen (lue: vanha) olo. :-D Juha alkoi vilahdella kuvissa mukana jo vuonna 2007, mikä tarkoittaa sitä, että meille tulee syksyllä 10 vuotta täyteen yhdessä oloa ja eloa. Ihan totta jos nyt puhutaan, niin sillon ihan seurustelun alussa ei ois varmaan kumpikaan ikinä arvattu, että tässä nyt on henkilö, jonka kanssa tullaan viettämään loppuelämämme. :-D

 Muistan, kun sillon ennen seurustelua meillä oli jo koko sen alkuvuoden vähän jotain juttua. Miehän oon siis ollut kasiluokalla ja Juha ysillä sinä syksynä, kun alettiin seurustelemaan, joten ei varmaan ihme että se juttu oli siihen mennessä vähän sellasta ailahtelevaa ja Juha tais keretä siinä keväällä/kesällä seukkailemaan jonkun muun kanssa. :-D Siinä syksyllä, kun koulut sitten alkoi meidän välit taas lämpeni ja syyskuun alussa hommat oli sitten siinä pisteessä, että kun oltiin yhtenä perjantaina kaveriporukalla ulkona, käytiin vähän kahestaan juttelemassa asioita selviks ja sovittiin, että kokeillaan seurustelua. XD Jotenkin kuumottavaa miettiä tuota säätämistä näin jälkeen päin. :-D Oltiin NIIN PIENIÄ!!

  No siinä sitten aikaa kului ja tutustuttiin toisiimme varsin siveelliseen tahtiin. :-D Vietettiin aikaa toistemme luona, mutta kyllähän sitä yleensä aina yöks omiin koteihin ajeltiin nukkumaan. Nuo teiniajat oli kyllä niin hauskoja. Ajeltiin skoottereilla, pelattiin pleikkarilla, pyörittiin kylillä ja touhuttiin kaikkea meidän molempien nuorempien siskojen kanssa (jotka oli sillon kunnon vauvoja vielä). Mukavia aikoja. 

 Muistatteko, kun jossain vaiheessa ostettiin niitä kaulakoruja, jotka oli sydämenpuolikaan muotosia ja niihin kaiverrettiin kaverin tai poikaystävän nimi? :-D No, kai tää meidän suhde on sitten ollut suhteellisen vakava alusta asti, kun sain Juhalta heti ekana jouluna lahjaks sellasen kaulakorun (kolmen kuukauden seurustelun jälkeen :-D). Muistan kun Juha lähti sillon porukoineen Rukalle laskettelemaan ja jouduttiin olemaan ainakin 10 päivää erossa. Se oli rankkaa aikaa se.

 Juhan perhe on uskossa ja kun itekin olin just rippikouluaikaan tosi kiinnostunut uskon asioista ja tavallaan tosi sellasella vastaanottavaisella mielellä, osallistuin mielenkiinnolla Juhan mukana erilaisiin hengellisiin tilaisuuksiin ja Raamattupiireihin ja jossain tämmöisessä tilaisuudessa koin sitten itekin Pyhän Hengen kosketuksen niin voimakkaana, että tunnustin uskoni. En voi kieltää ettei tällä olis ollut mitään vaikutusta meidän suhteen etenemiseen. Vuonna 2010 mentiin juhannuksena kihloihin yhteisestä päätöksestä. Sillon oli meidän ikäisissä oikein kihlautumisbuumi muutenkin, joten siinä ei ollut mitään ihmeellistä. En nyt muista miten muille niihin aikoihin kihlautuneille lopulta kävi, mutta myö suhtauduttiin kyllä jo silloin asiaan tietyllä vakavuudella ja meidän kohdalla se oli kyllä oikeesti jo lupaus siitä avioliitosta.

 Vuonna 2012 Juha lähti heti tammikuussa armeijaan ja mie tuskailin kevään yo-kirjoitusten ja pääsykoelukemisten kanssa. Kesällä tuli sitten tieto koulupaikasta Joensuussa ja rupesin etsiskelemään meille ekaa yhteistä asuntoa. Oltiin päätetty, että halutaan mennä naimisiin ennen yhteenmuuttoa ja mietittiin kuumeisesti että miten tämä käytännössä toteutettaisiin. Kumpikaan ei halunnut siinä elämäntilanteessa isoja häitä, joten mie kekkasin että meidän 5 v. vuosipäivä olisi just se perjantai, kun meillä alkaisi eka yhteinen viikonloppu uudessa kämpässä. Päätettiin varata maistraatti tasan sille päivälle ja juhlat pidettiin kakspäiväsinä lähisuvulle ja lähimmille ystäville entuudestaan tutulla mökillä Kesälahdella. Miulta on muutaman kerran kysytty et oonko katunut sitä, ettei pidetty isoja häitä. Vastaus on edelleen, että en ole. Oon oikein tyytyväinen meidän pieniin juhliin ja ihan ilman juhliakin ois pärjätty. :-D

Luin just vähän aikaa Mungolife-Annan postauksen siitä miten hänen kohdalla avioliitto ei ole muuttanut käytännössä mitään. Oon aika samoilla linjoilla asiasta. Vaikka mentiinkin nuorena naimisiin, meidän suhteessa ei muuttunut oikeestaan muu kuin miun sukunimi. Meillä oli aika pian naimisiinmenon jälkeen melko vaikeita aikoja, kai se on totta se seittemän vuoden kriisi mistä puhuuvat. :-D Se fakta, että oltiin tässä vaiheessa naimisissa ja molempien ajatus siitä, että tämä on oikeesti nyt sellanen liitto, mikä kestää myös siinä vastamäessä antoi kuitenkin voimaa selvitä niistä vaikeuksista. Tiedän, että vaikka nyt on oltu jo pitkään myötämäessä, tullaan kohtaamaan taas vaikeuksia, mutta voin olla luottavaisin mielin siitä, että niistä vaikeuksista selvitään, koska molemmat tiedetään sisimmässämme, että muuta vaihtoehtoa ei oikeastaan edes ole.

 Niin, tosiaan nyt meidän kymmenennen vuosipäivän (eli viidennen hääpäivän!) lähestyessä meillä pyyhkii oikein hyvin. Tällä hetkellä molempia tietysti kaihertaa vähän tuo viikoittainen erossa asuminen, mutta syksyn tullen toivottavasti saadaan taas ruveta etsimään yhteistä asuntoa. Vaikka ollaan ehkä luonteiltamme hyvin erilaisia (jos sanon, että Juha on härkä ja mie kalat horoskoopilta niin saatatte ymmärtää :-D), meitä kuitenkin yhdistää uskon lisäksi samanlaiset harrastukset (liikunta, luonto, koirat jne.), haaveet ja toiveet tulevaisuuden suhteen. Odotankin innolla, että mitä tulevat vuosikymmenet tuo tullessaan. Oon niin onnellinen siitä, että saan elää tätä maanpäällistä elämää miun parhaan ystävän, mutta myös rakastajan kanssa. ♥

Aij että, miten imelää.

Rakkaudentäyteistä viikonloppua ihmiset! ♥

-K