Huh mikä viikonloppu

 Vietettiin just pidennettyä viikonloppua Juhan porukoilla, jotka oli ite reissussa. Ajateltiin etukäteen että ah ihanaa, rentouttava viikonloppu maaseudun rauhassa koiria ulkoiluttaen ja leivinuunia lämmitellen, mutta toisin kävi. Nuka nimittäin alotti keskiviikkona ensin oksentamaan ja sen jälkeen ripuloimaan, ja jälkimmäistä jatkuikin sitten aina viime yöhön asti. Onneks tänään on jo ruoka ruvennut maistumaan ja tilanne näyttäis olevan paranemaan päin, mutta se pääsee kyllä varalta vielä ens yökskin kylpyhuoneeseen nukkumaan. Meillä koirulit on ollut onneks aika vähän sairaina, mutta nyt taas tuli nähtyä miten paljon hommaa ja huolta sairastelusta seuraa. Pestiin viikonlopun aikana neljä mattoa, yks päiväpeitto, pari kylpypyyhettä, lattiaa kymmeniä kertoja ja ite koiran pyllykarvoja noin 10000 kertaa. :-D Eilen soitettiin varalta jo päivystävälle eläinlääkärille, mutta se käski vaan seurata tilannetta vielä tänään ja huomenna ois pitänyt sitten mennä näytille, jos masu ei ois alkanut rauhoittumaan. Mutta tosiaan, onneks tilanne näyttää nyt jo paremmalta. Että niin kaikki koirakuumeiset immeiset, nää ne on niitä koiranomistajan parhaita hetkiä. :-D

Tän lisäks käytin myös Samuelia perjantaina lääkärissä, kun parin karjumisyön jälkeen epäilin että oisko sillä korvatulehdus. Ei onneks ollut, mikä lie toista harmittanut. Viime yö oli onneks jo tässäkin suhteessa parempi. Mitä nyt kaks kertaa ripuleita käytiin siivoilemassa lattioilta. 8) Että semmonen rentouttava itsenäisyyspäivän viikonloppu meillä, mites muilla sujui? No kävin sentään vähän rentoutumassa luonnon helmassa, nimittäin pariin otteeseen vaunulenkillä kattelemassa ihania valkosen lumipeitteen saaneita maisemia, mihin nyt nää postauksen kuvat liittyy, kun ei viiti ehkä laittaa kuvia tuosta edellisen kappaleen sisällöstäkään. :-D

Kohti uutta viikkoa, toivottavasti joissain muissa kuin kakkaisissa merkeissä. Vähän hirvittää että jos kyseessä on joku pöpö, niin missäköhän vaiheessa Neo aloittaa saman ruljanssin... Öitä!

-K