tiistai 31. tammikuuta 2017

01 / 2017

Tässä ois tammikuun yhteenvetoa kännykän linssin läpi, olkaapa hyvä.
 Tää kuukaus oli muuten taas sellanen, että tuntuu niinkun se ois kestäny ikuisuuden. Siis alkukuusta olin tosiaan vielä joululomalla. Lomapuuhasteluina muun muassa... 1 sukkaa pukkas 2 viritin vanhat skillsit käyttöön 3 kattelin Sherlockin uusia jaksoja ja aika paljon kaikkee muutakin Netflixistä 4 Yhdessä oloa :3
 Loppiaisviikonloppu hurahti Kuopiossa! 1 On the road 2 Hitaiden aamujen aamupalat on parhaita 3 Ehdassa, ai että et tekis muuten nyt mieli tuota burgeria :-D 4 Iltakävelyllä (burgerinsulatusta)
Alkoihan se koulukin sitten! Tässä muutaman viikon aikana on opiskeltu muun muassa 1 suukirurgiaa ja 4 puudutettu appelsiinien lisäks toisiamme :-D 2 Tää on vähän täytekuva mut oli nätti ilta(päivä) 3 Haluun uuden tukan ja silmälasit
 1 Mukava maanantai, Milla oli miun luona tässä ja teki miulle ruokaa tuossa vieressä 2-3 Käytiin Matkuksessa shoppailemassa (ja vähän myös possuilemassa) 4 ...Ja Puijon tornissa
1 Viime viikolla oli yks päivä magee sumu 2 Auringonnousu (tän kuvan takia melkein myöhästyin koulusta, tosin meen kyllä aina luokkaan ihan viime minuutilla) 3 Auringonlasku. 4 Näin pitkästä aikaa Nonnaa! Sen uudesta kämpästä on uppeet maisemat ♥
 Alan pikkuhiljaa palautua liikunnallisesti erittäin laiskasta loppusyksystä ja joulunajasta. :-D Tässä kuussa on 1 hiihdetty 2 jumppailtu niin kotona kuin salilla 3 juostu ja 4 luisteltu.

Miulla oli tänään vapaapäivä ja piti saada kauheesti kaikkee aikaseks mut nyt on jo ilta ja tuntuu et puolet jäi tekemättä. :-D Noh, onneks aina on kuitenkin aikaa blogille! ;)
-K

sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Lyyti

Viikonloppu kotopuolessa vierähti taas nopeesti (ihan ku oisin kirjottanu tän lauseen joskus ennenkin). Juha tuli torstaina yöks tänne miun luo Kuopioon ja perjantaina se haki tämmösen pienen karjalankarhukoiran Iisalmesta kyytiin ja sit ajeltiin yhessä Puhokseen. Ihana pentu! Niin rohkea ja iloinen! Toivotaan, että tästä tulisi myös isona kova haukkumaan hirviä ja karhuja. :)
 -K

keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Kamerakaluston päivitystä, osa 1: Muistikortti Wi-Fillä

Tuskailin tuossa pari viikkoa sitten semmoista ongelmaa, kun miun järkkärin runko on sen verran vanha, ettei siinä ole uusien kameroiden tapaan mahdollisuutta siirtää kuvia suoraan esimerkiks kännykkään tai tabletille langattomasti. Tämmöinen ominaisuus kun olis mukava olla esimerkiks sellasissa reissuissa, joissa järkkärikin kulkee mukana ja joista olis kiva jakaa niitä hyvälaatusia kuvia suoraan eikä aina jälkikäteen (lue: Skotlannissa XD). Käytin sitten yks ilta tosi monta tuntia selailemalla erilaisia kompaktikameroita, ajattelin tosissani että ostaisin jonkun sellasen kakkoskameraksi. Huomasin kuitenkin usean tunnin (keskellä yötä tapahtuneen) googlettelun seurauksena, että jos haluaa hyvän, saa siitä sitten jonkin verran maksaakin (useita satoja euroja).
No siinä sitten valvottuani ihan luvattoman myöhään tän asian parissa yritin vihdoin saada unen päästä kiinni. Ja sillon sytty lamppu. Olisko olemassa jonkunlaista muistikortinlukijaa, jossa olis Wi-Fi-yhteys niin, että kun siihen tökkää muistikortin se heittää kuvat suoraan vaikka sinne puhelimeen? No, sellasta ei löytynyt, mutta jonkun aikaa erilaisia hakusanoja kehiin heiteltyäni ratkasu löytyi. Muistikortti, jossa on Wi-Fi itessään! Siis miten en oo aiemmin tuota keksinyt! Pistin heti yhden tilaukseen alle 50 € hintaan ja se toimii kuin unelma. Samalla ratkes kadonneen 16 gigasen kortin ongelma.
Tuo kortti toimii siis niin, että latasin vaan kännykkään yhen sovelluksen (Transcend Wi-Fi SD) ja aina kun muistikortti on kamerassa ja kamera päällä, se alkaa jakamaan omaa verkkoaan, jonka sitten yhdistän kännykkään ja saan kaikki muistikortilla olevat kuvat auki siinä sovelluksessa, josta voin ladata parhaat kuvat suoraan kännykän muistikortille. :-D Kätevää! Ja tää toimii tosiaan ihan hyvin ainakin tällä miun Canon EOS 600D - Huawei Honor 7 yhdistelmällä, vaikka jotkut olikin netissä kommentoineet että ei toimi.

Nyt siis kaikki seuraamaan miun instaa, josta löytyy tästä lähtien vaan täydellisiä järjestelmäkameralla otettuja kuvia! No ei... Mut saa silti seurata. ;-D
-K

tiistai 24. tammikuuta 2017

Tiistain parhaat

Pikamoi! Pitää tästä pikkuhiljaa joutua nukkumaan, mutta koska tänään on ollut kiva (ilta)päivä, niin halusin tulla postaamaan kerrankin lähes reaaliajassa.
Miulla piti olla koulua neljään, mutta koska oon nyt tuon harkan pariton, sain Kallen parodontologisen statuksen hoidettua aika sutjakkaasti ja pääsin kotiin jo puol kahelta. Aurinko paisto ihanasti ja lähettiin heti kotiin kömmittyäni koirapoikien kanssa ulos. Käytiin kattelemassa vähän maisemia pitkästä aikaa tuolla mehässä ja tuli aika vahvat takaumat, reilu vuosi sitten oltiin kuikuilemassa nimittäin lähes identtistä auringonpaistetta Juhan ja Minnan kanssa tuolla samassa paikassa *klik*! Tuo metsä on kyllä auringon paistaessa matalalta tälleen talvella ihan kuin Narnia.
Kun tulin sisälle keitin itelleni pari kuppia kahvia, söin vähän välipalaa ja huilasin hetken neuleen parissa. Tällä hetkellä menossa on yhteisneulontana toteutuvat Ystävänpäiväsukat, mutta totesin just tuossa että joudun ottamaan pikkasen pakkia (eli purkamaan taas vaihtelun vuoks) ja vaihtamaan puikot isompaan, muuten nuo ei mene jalkaan kenellekään. :-D
Huilailun jälkeen aloin tehä koulujuttuja tai tarkemmin sanottuna kirjottaa opinnäytetyön tutkimussuunnitelmaa. Sen pitäis olla viikolla 8 esityskunnossa ja jostain syystä tunnen pitkästä aikaa lievää stressiä, joka liittyy juurikin tän kyseisen asian valmistumiseen. No, ehkä se sieltä pikkuhiljaa, onneks meitä on kaks tekemässä. Sain mie vähän tehtyä ja lopetin oikeesti vasta äsken, kun kirjotin aina pienen pätkän kerrallaan. :-D
Ja tän päivän paras juttu oli tietty iltalenkki kirpsakassa pakkasessa ja sen jälkeinen sauna (mut siitä ei oo kuvaa). ♥

Öitä!
-K

sunnuntai 22. tammikuuta 2017

THE FIRST SIGNS OF SPRING

Eilen oli aivan ihana päivä ulkoilulle. Aurinko paistoi eikä pakkastakaan ollut liikaa, joten päätettiin lähteä kävelemään jäälle. Tuntui ihan keväältä! Juhalla oli kaira mukana, kun se testaili minkä verran jäätä on. :-D Ilmeisesti sitä oli sitten tarpeeksi, kun tänään se meni miun vastusteluista huolimatta parin kaverinsa kanssa pilkille autolla.
Hiljalleen saapuvan kevään merkkejä on ollut nyt muutenkin näkyvissä! Kaheksan aamut ei ole enää yhtään niin pimeitä, ja päivät on jatkuneet jo iltaa kohdenkin huomattavasti. Miulle nää havainnot antaa ainakin ihan uutta virtaa herätä kouluun, vaikka välillä tuntuukin että silmät ei meinaa millään aueta. :-D
-K

tiistai 17. tammikuuta 2017

Aamukahvit Puijolla

Heippa! Milla teki miulle mukavan yllärin sunnuntaina ja ilmoitti lähtevänsä pariks päiväks mukaan Kuopioon. :) Se sai tehä eilisen päivän omia kouluhommiaan täällä miun kämpillä miun ollessa koulussa ja illalla palkittiin ittemme ittemme pienellä shoppailuretkellä Matkukseen. Tänään miulla on ollut vapaapäivä ja ennen Mimmin bussin lähtöä käytiin hörppäämässä aamukahvit Puijon tornissa.
 Kolmas kerta ja vähän harmaampi päivä kuin parilla edellisellä kerralla, mutta aina nuo maisemat jaksaa hurmata! Mietin et oispa ihana mennä tuonne tornin ravintolaan syömään vaikka joku kesäilta ja katella auringonlaskua sieltä. 

-K

keskiviikko 11. tammikuuta 2017

WHERE IS THE LOVE?

Pikainen iltamoikkaus!
Tää on nyt vähän hupsu postaus, mutta kuuntelin äsken jotain ikivanhaa soittolistaa, josta taas ajauduin kuuntelemaan vanhaa suosikkibändiäni The Black Eyed Peasiä. Where is the love:n kajahtaessa soimaan aloin kuunnella sanoja ja vähän kyllä nolottaa myöntää, mutta vasta näin monen vuoden jälkeen tajusin mitä siinä lauletaan. Siis omistan tuon kyseisen levynkin ja aina nuorena ajattelin, että tää biisi on TYLSÄ. Jotenkin nuo sanat sopii vaan niin hyvin miun viimeaikaisiin tunnelmiin ja tavallaan myös tuohon pari päivää sitten kirjottelemaani postaukseen, että pakko jakaa tää biisi tännekin. Joten olkaapa hyvät, lähes uunituoretta musaa vuodelta 2003. :-D Eihän tuota voi enää koskaan kyyneliä tirauttamatta kuunnella. ♥

-K

tiistai 10. tammikuuta 2017

Yksinäisyyden tunteesta

Ei ollut kulunut vuorokauttakaan Juhan lähdöstä, kun mie jo itkeskelin täällä kotona pahaa mieltäni. Ensimmäinen opiskeluvuosi meni melko kivuttomasti tälleen viikot erossa asuen, olin ehkä jopa vähän innoissani kun sain olla omissa oloissani, tehdä mitä halusin ja sisustaa tän pienen luukun oman näköiseksi. Toisen vuoden alusta lähtien en kuitenkaan oo ollut enää yhtään niin innoissani.
Vaikka miulla on paljon ystäviä eikä miun tarviis olla oikeesti lähes hetkeäkään yksin täällä, niin silti vaan tuntuu pahalta kun se rakkain ihminen puuttuu jokapäiväisestä arjesta. Tiedostan että omalla kohdallani tää on väliaikaista, hyvässä lykyssä jo vuoden sisään voidaan taas asua yhdessä. Mutta kyllä se silti ajoittain tuntuu todella pahalta. Tunnen oloni tavallaan tosi yksinäiseks, vaikka en edes ole yksin. Voin vaan kuvitella millaista on asua yksikseen, eritoten jos kaipaa parisuhdetta ja perhettä, mutta sitä ei vaan itsestä riippumattomista syistä ole vielä omalle kohdalle löytynyt.
Onneks huomenna alkaa koulu ja on vähemmän aikaa synkistellä yksin kotona.
-K 

Ps. Miten sitä sitten kun on allapäin tulee kuunneltua vielä surullista (mutta myös järjettömän kaunista!) musiikkiakin oikein buustaamaan sitä pahaa oloa. Nimim. kaks vuorokautta Outlanderin soundtrackejä luukuttanut. Nyt lähtee kyllä soittolista vaihtoon. Ehkä.

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Lomalla kotona

Tehtiin tosiaan Juhan kanssa keskiviikkona aika spontaani päätös lähteä pidennetyksi viikonlopuksi Kuopioon. :) Loppiaisvapaan ansiosta ajettiin tänne jo torstai-iltana töiden jälkeen ja Juha lähti tänään bussilla takasin Kitteelle. Olin ollut kotikotona lomailemassa jo kolmisen viikkoa, joten oli kyllä mukava tulla tänne viettämään viimeiset lomapäivät. Täällä kun tulee aika harvoin viikonloppujakaan vietettyä.
 Juhan veli sattui vaimoineen olemaan myös Kuopiossa just tämän viikonlopun, joten perjantaina vietettiin aikaa heidän kanssa. Käytiin Matkuksessa shoppailemassa ja mentiin sen jälkeen tän veljen anopin luo syömään ja kahvittelemaan. :)  Mukava päivä mukavassa seurassa. 
 Tänään ja eilen tyydyttiin sitten nauttimaan ihan vaan toistemme seurasta. :-D Käytiin eilen keskustassa syömässä, Juha vaati päästä Ravintola Ehtaan burgereille (no ehkä halusin vähän itekin :-D). Itelleni tää oli jo neljäs kerta kyseisessä raflassa ja oon syöny joka kerta saman setin: Rehti-burgerin bataattiranskiksilla. Mikspä sitä hyvää rupeis vaihtamaan. :-D En oo syöny missään yhtä herkullisia burgereita kun tuolla ja niitä on kuitenkin tosi monessa paikassa tullu kokeiltua! Vahva suositus.
Muuten ollaan oltu sitten vaan täällä kämpällä ja käyty vähän ulkoilemassa. Juhalla oli vähän lämpöä, niin saatiin hyvällä omallatunnolla löhöillä ja kerätä voimia tulevaa viikkoa varten. :-)
-K

perjantai 6. tammikuuta 2017

Uuden vuoden lupaus

Uuden vuoden ensimmäinen viikko alkaa olla pikkuhiljaa takana päin. Jotenkin tää vuodenvaihde on ollut itelle semmosta itsetutkiskelun aikaa, oon ollu aika paljon omissa ajatuksissani ja paljon myös miettinyt, että mitäköhän tää tuleva vuosi tuo tullessaan.
Vuosi 2016 tuntui vaikealta ei pelkästään itelle, vaan ylipäätään koko maailmalle. Kun nyt mietin aikaa taaksepäin, niin olikohan viime vuonna yhtään sellaista päivää ettei olis tarvinnut lukea suru-uutisia. Terrori-iskuja, sotia, kuolemaa. Hirvittävän asioita, joita myö täällä turvallisessa Suomessa ei ainakaan vielä osata ajatella tapahtuvan omalle kohdalle. Pahoin pelkään kuitenkin, että se päivä kun täälläkin tapahtuu jotain pahaa ei ole kaukana. Se on pelottava ajatus, asia, jota ei haluaisi miettiä. Mutta silti oon paljon ajatellut sitä erityisesti nyt uuden vuoden koittaessa. Entä jos omalle kohdalle sattuukin jotain yllättävää. Ikinä ei voi tietää, mikä päivä on viimeinen.
Näissä surullisissa ajatuksissa rypiessäni, oon saanut paljon lohtua uskostani. Tulin uskoon teini-iässä, mutta miun "uskonvaellus" on ollut monttuista. Jostain syystä en oo halunnut puhua siitä ihmisille, vaikka se on iso osa miun elämää. Oon myös tehnyt asioita, jotka on vahingoittanu miun omaa sisintä enemmän ku muita ja vieny minnuu kauemmaks Jumalasta. Nyt viimeisen vuoden aikana oon kuitenkin kokenut tavallaan vapautuvani ja puhunut asiasta vähän enemmän. Oon pelännyt ihmisten mielipiteitä ja ihmisiä ihan turhaan. Ja kun oon lukenut suru-uutisia maailmalta, on ollut tosi lohdullista kääntyä Herran puoleen ja huutaa apua sekä itelle että muille, jättää huolet ja murheet ns. "Herran haltuun".
Tänä vuonna oonkin ajatellut tehdä "uuden vuoden lupauksen" tähän liittyen. Haluun tehdä päivittäin parannusta, luopua asioista, jotka ei hyödytä miun elämää ja matkaa kohti määränpäätä, taivasta. Haluun olla valmis, jos jotain yllättävää tapahtuu. Oon halunnut ja tehnyt näitä asioita ennenkin, jo ennen tätä vuottakin, mutta niinkun sanoin, tää vuodenvaihde on saanut olon jotenkin tosi herkäks ja ehkä halusin tehdä tänne bloginkin puolelle tuoda edes jollain tapaa tämän puolen itsestä esille. Yleensä kun täällä on käsitelty aikalailla pinnallisia ja kevyitä asioita. (Ja varmasti käsitellään jatkossakin. :) )
 Tämmösiä mietelmiä täällä. Tultiin Juhan kanssa Kuopioon pitkän viikonlopun viettoon ja jään suoraan jo kouluun, vaikka se alkaakin vasta keskiviikkona. Ja nyt lähetään saunaan. :)

Vielä kerran, siunattua ja turvallista tätä vuotta kaikille ♥ 
-K