Telttailemassa Sumppu-saaressa

Toteutettiin yks miun tän kesän bucket listillä ollut juttu, kun lähettiin heinäkuun alussa yhdeks yöks telttailemaan yhteen tässä Juhan porukoiden kotipaikkaa melko lähellä olevaan saareen. Tai itseasiassa oltiin kyllä jo aiemmin kesällä yks yö kummipoika-Aappon kanssa teltassa niiden kotipihassa ja sekin oli kivaa, mutta halusin päästä vielä nukkumaan jossain vähän erikoisemmassa paikassa, en nimittäin ollu varmaan ikinä ennen telttaillu missään muualla kuin omassa pihassa. :)

Ja meillä oli kyllä tosi kivaa! Sää oli ihanan lämmin tuona iltana ja molemmilla oli hyvä mieli. Heti kun saavuttiin kohteesen ja ankkuroitiin paattimme, sytytettiin nuotio ja koottiin teltta. Ehkä ainoana miinuksena retkelle vois sanoa sen, että oltiin otettu mukaan iltapalaks vaan yks paketti makkaraa ja viinirypäleitä, koska Juhan "piti" saada meille näiden lisäks kalaa. No, se varmaan pari tuntia kierteli veneellä saarta ympäri eikä saanut kuin yhen sintin, josta ei kyllä ollut syötäväks. :-D Jouduttiin siis tyytymään eväisiimme ja arvatkaa vaan lähettiinkö aamulla kotiin aika rivakasti, kun nälkä oli jonkinmoinen. 

Unet ei ehkä olleet mitkään levollisimmat, koska miulle tuli yöllä vähän kylmä. Mutta oli tosi ihana katella (upeaa) auringonlaskua kaikessa rauhassa ja käydä ennen telttaan pujahtamista vielä pesulla järvessä. Lähtisin uudestaankin ja ehkä salaa toivon, että tämän kokeilureissun innoittamana voitaisiin syksymmällä piipahtaa telttailemassa vaikka jossain tässä lähellä olevista kansallispuistoista. :-)

-K

THE QUIRAING

Oho, tuli pidettyä pieni kesäloma blogista. Töitä on ollut hurjan paljon ja koneella käydessä kaikki aika on mennyt koulutehtävien väkertämiseen. Nyt kuitenkin viimeinenkin tehtävä on palautettu ja kaikenlisäks vielä ajallaan! Huh. Olis miulla muitakin juttuja mitä postailla, kun näitä reissujuttuja, mutta otin itelleni tavoitteeks saada nämä elokuun loppuun mennessä julkaistua tänne eetteriin, joten jatketaan ensin näistä. :)

Skyen saarella on kaksi vuoristoa. Etelän Cuillin on vähän vaikeampipääsyinen ja vaatii jo pikkusen enemmän taitoa ja kokemusta ja siitä syystä valittiinkin tämä suht. helppokulkuinen ja suosittu reitti pohjoisen Quiraing-vuoristossa. Kierrettiin noin seittemän kilsan rengasreitti ja siinä meni kolmisen tuntia. Kyllä tuossakin oli muutama tiukka kohta, joiden ylittäminen vaati aikamoista hikoilua. :-D Etenkin loppuvaiheen nousu The Quiraing-nimisen vuorimuodostelman päälle aiheutti lievää hengenahdistusta.

Vaikka keli olikin upean aurinkoinen, oli tuuli niin kylmä että pipot ja tuulitakit oli ihan must. Heitettiin hikisimmissä kohdissa takkeja hetkeksi pois ja laitettiin ne sitten aika nopeasti takasin ettei vilustuttais. :) 

En voi oikein muuta sanoa kuin että menkää käymään Quiraingilla, jos Skyelle ikinä eksytte. Ei tän paikan upeus ja ainutlaatuisuus näistä kuvista tarpeeksi välity. Etenkin kesällä nuo vihreän sävyt on aivan uskomattomia. Vähän tulee mieleen jotkut Taru Sormusten Herrasta-maisemat ja kyllähän tuolla on useita leffakohtauksia käytykin kuvaamassa.
-K

THE ROAD TO SKYE

Fort Augustuksesta lähdettiin jatkamaan matkaa kohti ehkä yhtä matkan odotetuimmista kohteista, Skyen saarta eli Isle of Skyeta. Meillä meni varmaan jotain kolmisen tuntia ennen kun oltiin perillä Skyen pohjoisosassa, Quiraingin vuoristossa, jossa meidän oli tarkoitus tehdä pieni päivävaellus. Ajettiin ensin Quiraingille kääntyvän risteyksen (pienen sellaisen) ohi, kiitos navigaattorin joka ei kyseistä tietä löytänyt. Onneks oltiin ostettu aiemmin Skotlannin nähtävyyskartta, jonka avulla löydettiin lopulla perille. Juhalla oli myös kännykän netti käytössä, joten käytettiin Mapsin navigointia sikäli kun se toimi. Mutta ajettiin kyllä varmaan semmonen puolen tunnin ylimääräinen lenkki sen risteyksen missaamisen takia. :-D Onneks maisemat oli aivan upeat ja aurinkokin paistoi. Tässä postauksessa näätte nyt oikeestaan vaan ja ainoastaan automatkan varrella (ja suurin osa myöskin autosta) napsittuja otoksia, joista jotkut on huonolaatuisia ja jotkut vielä vähän huonolaatuisempia kuin toiset. :-D

 Oli ihanaa herätä uuteen ja ennen kaikkea sateettomaan aamuun. Tämän reissupäivän keli oli kerta kaikkiaan mainio. Ei vesisadetta vaan poutaa ja välillä jopa sininen taivas ja aurinkokin näyttäytyi. Pysähdeltiin matkan varrella muutamilla levähdys/maisemapaikoilla, mikä tietysti pidensi meidän matkan kestoa entisestään. Oli muuten jännä huomata, miten maasto ja kasvisto muuttui karummaksi, kun siirryttiin The Great Glenin laaksoalueen vehreydestä korkeammalle.

 Tuo matka oli jo itsessäänkin täynnä ihan uskomattomia maisemia, ajettiin sellaisten vuoristojen läpi, että huh huh, ei tuo ylläoleva kuva tee esimerkiks mitään oikeutta. Yks hieno linnakin matkan varrella nähtiin, mutta siellä vierailtiin seuraavana päivänä paluumatkalla, joten siitä saatte ihan oman postauksen. :) Skyelle ajettiin todella massiivisen kokoista siltaa pitkin, jonka mantereen puoleisessa päässä oli meidän seuraavan yön majoituskylä, Kyle of Lochals. Mutta siitäkin myöhemmin lisää ja muistaakseni sillastakin oli miulla joku parempi kuva lätkäistä näkyville. Se oli oikeesti valtava.

  Skyen puolelle siirryttäessä alkoi tienpintareissa olla hurjapäisiä lampaita, jotka ei paljoa välittäneet ohi porhaltavasta liikenteestä. Koko ajan sai olla valppaana, että mistä puskasta seuraava hyppää tielle.

Tässä kuvassa näkyvä hassun muotoinen kalliomuodostuma on nimeltään The Old Man of Storr ja sitä meidän oli tarkoitus käydä mahdollisesti myös katsomassa lähempää, mutta ei sitten Quiraingin vaelluksen jälkeen enää jaksettu vaan tyydyttiin katselemaan sitä autosta. Tuo silhuetti näkyi muuten todella kauas, sillä se näkyi pienenä horisontissa jo ennen kun saavuttiin Skyen suurimpaan kaupunkiin Portreehen, jonka läpi vaan nopeasti ajettiin. Sielläkin piti pysähtyä, mutta aika loppui kesken. :| Ens kerralla pakko saada majoitus Skyelta. :-D

Olin varmaan rasittavaa matkaseuraa, kun hämmästelin koko ajan eteen aukeevia uusia upeita maisemia. :-D Oisin halunnu pysähtyä kuvaamaan suunnilleen jokaista lahtea ja rantaa ja kallionkielekettä, joita "ranta"tietä pitkin ajellessa vastaan tuli useita.

Lopulta löydettiin vielä edellistäkin (yksikaistaista) pikku tietä kapeammalle tielle, joka vei meidät Quiraingin vaellusreittien lähtöparkkipaikalle ja sellaseen satumaailmaan, minkälaista en ollut ikinä ennen nähnyt. Mutta siitä lisää ens postauksessa. :)

-K